Kohu Soneran umts-investoinneista on saavuttanut viime päivinä valtaisat mitat. On yleisen edun mukaista, että asia selvitetään joka kantilta pohjiaan myöten. Oikeuskansleri Paavo Nikulan päätös laajentaa selvityksiään onkin enemmän kuin tervetullut. Selvityspyyntö tuo tarvittua uutta painetta avata vaikenevien suita.
Oikeuskanslerin selvityspyyntö koskee paitsi hallituksen nykyisiä ja entisiä ministereitä myös liikenne- ja viestintäministeriön kahdeksaa virkamiestä ja ennen kaikkea tusinaa teleyhtiö Soneran eri johtotehtävissä olleita ja olevia henkilöitä.
Ministeriössä Sonera-asioiden kanssa tekemisissä oleville virkamiehille osoitettu pyyntö kertoo entistäkin selvemmin, että ministeriön viime viikolla julkistama selvitys omasta toiminnastaan oli kauniisti sanottuna hätäinen.
Periaatteellisesti merkittävintä asiassa on kuitenkin se, että oikeuskansleri pyytää kirjallisia selvityksiä myös Soneran toimielinten jäseniltä. Oikeuskanslerin päätehtävä on valvoa valtioneuvoston jäsenten ja viranomaisten toimien lainmukaisuutta. Hänen toimivaltansa ei juridisesti ylety yrityselämän puolelle.
Tässä tapauksessa selvityspyyntö on perusteltu. Kyse on valtionenemmistöisestä yhtiöstä, jonka osakkaita veronmaksajat ovat. Heillä on oikeus saada tietää, mitä itse kukin on tehnyt Suomen taloushistorian suurimman virheinvestoinnin ympärillä. Se voidaan tehdä kertomatta liikesalaisuuksia. Asioiden selvittämättä jättäminen olisi paljon huonompi vaihtoehto. Oikeuskansleri tekisi oikein, jos hän selvitykset saatuaan julkaisisi ne mahdollisimman kattavasti.
Sonera-sotkun nopea ja perinpohjainen selvitys on tuikitärkeää myös yhtiön itsensä kannalta. Mitä pidempään epätietoisuus jatkuu, sitä enemmän tulee kysymysmerkkejä Soneran ja ruotsalaisen Telian fuusiohankkeen perään. Se ei ole yhtiön eikä veronmaksajien edun mukaista.
Soneran hallituksen entisen puheenjohtajan Markku Talosen vetkuttelu näyttää oikeuskanslerin pyynnön jälkeen yhä oudommalta.
Yhtiön edellisen hallituksen useat jäsenet ovat jo vahvistaneet tiedot, että valtio näytti vihreätä valoa reilun neljän miljardin euron investoinnille. Siksi sillä, suostuuko Talonen puhumaan vai ei, ei ole enää ratkaisevaa merkitystä.
Talosen samaten kuin Soneran entisen toimitusjohtajan Kaj-Erik Relanderin versiot toisivat kuitenkin lisävaloa tapahtumiin. Jos kerran rikkeitä ei ole tehty, minkä takia herrat haluavat vaieta? Oikeusvaltiossa heillä on sitä paitsi myös oikeus tulla kuulluiksi. Vaikeneminen on yleensä myöntymisen merkki.
paakirjoitus@kaleva.fi