Retkotamme kuvaajan kanssa selät pahasti takakenossa. Hurjalta näyttää yläilmoissa. Vekotin, joka on nimetty boosteriksi, näyttää jättiläismäiseltä propellilta. Istuimiinsa tarrautuneista ihmisistä ei saa selvää, miten päin he laitteessa ovat.
Keskikesän kirkasta taivasta vasten vempain pyörii vinhasti. Vauhti on niin hurjaa, että voisi kuvitella laitteen kohta lähtevän sijoiltaan ja ampaisevan alahärmäläiseltä pellolta kohti uljaampia ulottuvuuksia.
"Sinne vain. Kannattaa kokeilla", kannustaa Powerparkin johtaja Timo Kaasila.
Haluaako hän tarjota meille kunnon elämyksen heti kärkeen vai päästä meistä nopeasti eroon? Omia laitekokemuksia mieheltä on turha kysellä, sillä:
"Ei ole tullut käytyä... on aina sattunut joku palaveri, kun olen ajatellut boosterissa käydä", Kaasila kaartelee. "Mutta menkää ihmeessä kokeilemaan. Näyttää hurjalta, mutta ei se nyt niin hirveä ole."
Uskoo, ken tahtoo ja kokeilkoon, ken uskaltaa.
Huvipuisto ei voi olla hassumpi työpaikka. Sanoohan sen nimikin: puistoon tullaan pitämään hauskaa. Kun Alahärmän Powerlandissa katselee ympärilleen, suurimmat murheet näyttävät olevan jäätelön liian nopea sulaminen auringonpaahteessa ja hetkellinen jonottaminen suosituimpiin laitteisiin.
"Niin, hauskaahan tänne tullaan pitämään. Jos palvelu pelaa, ihmiset viihtyvät", Timo Kaasila vakuuttaa.
Kaasila on johtanut Jorma Lillbackan eteläiseen Pohjanmaahan luomaa huvittelupaikkaa sen alusta lähtien, vuodesta 2004. Kehitysvauhti on ollut yhtä hurjaa kuin hurjimmat laitteet.
"Jorman kyydissä ei tahdo pysyä. Hänellä on koko ajan pää täynnä suunnitelmia", Kaasila naurahtaa.
70 hehtaarin alueella riittää tilaa uusille laitteille ja tapahtumapaikoille. Lisämaatakin on valmiiksi hankittu: tien toisella puolella odottaa 30 hehtaaria uljaita unelmia.
"Tulevasta ei ole vielä päätöksiä, mutta esillä on ollut esimerkiksi vesiradan hankkiminen ja jotain hevosjuttuja", Timo Kaasila selvittää.
Huvipuisto Powerland on vain osa Powerpark-kokonaisuutta. Liki kolmenkymmenen huvituslaitteen lisäksi alueella on Euroopan suurin sisäkartingrata ja maailman suurin ulkokartingrata.
Mika Salon nimeä kantava kartingrata on paikan ylpeys. Jorma Lillbacka on toiminut Salon tukijoukoissa ja Timo Kaasila on puolestaan ollut Salon "tallissa" töissä. Salon kautta myös Kaasila ja Lillbacka ovat aikoinaan tutustuneet toisiinsa. Alahärmässä Salo käy yleensä noin kerran vuodessa viettämässä vapaapäivää.
Powerparkista löytyy myös leirintäalue, hotelli ja ravintoloita. Kaasilan mukaan Powerparkin valtti on juuri oheistoimintojen erilaisuus.
"Huvipuistoa on hankala rakentaa kovin erilaiseksi. Ihmiset hakevat perinteisiä laitteita ja menoa. Siksi erilaisuus on haettava muualta, ja meillä se tarkoittaa juuri kartingratoja ja muita oheispalveluja. Toki huvipuistossakin on paljon omaa: esteettiset seikat ovat meille tärkeitä ja esimerkiksi erilaisia vesielementtejä on runsaasti. Myös alueen arkkitehtuuri on omanlaistaan", Timo Kaasila kertoo.
Powerlandiin tänä keväänä valmistunut puinen vuoristorata on tämän kesän laitteista ehdoton suosikki. Sen näkee siitä, että laitteen sisäänpääsyn edessä on miltei aina jono.
Laitteen käyttäjillä riittää tehtävää paitsi järjestyksen pitämisessä, myös tulijoiden mittaamisessa: raja on 130 sentissä. Jos pituus ei yllä seinälle asetettuun merkkiin, tulija saa väistyä takavasemmalle kasvamaan. Pienimmät pinnistelevät ja ponnistelevat tuon rajan ylittämiseksi. Hymy on herkässä, kun laitteen käyttäjä näyttää pituuden riittävän.
Vuoristorata on tuulahdus kaukaa lännestä. Sen on suunnitellut jenkkiläinen Great Coasters, jota kehutaan maailman parhaaksi vuoristorata-asiantuntijaksi. Laitteen rakennuspuu on tuttua suomalaista mäntyä.
Amerikkalainen tyyli näkyy vuoristoradan lisäksi myös muualla Powerlandissa. Huvipuistoalueelta löytyy esimerkiksi "saluunoita", jotka ovat pieniä karkki- ja jäätelöpuoteja. Rakennusten malli ja väritys ovat kuin suoraan jenkeistä.
Myös paikan siisteys on osa amerikkalaisuutta. Juuri siisteys sai Jääskeläisen perheen tulemaan Powerlandiin. Karttulalaisperhe vietti Alahärmässä muutaman päivän lomaa. Powerland oli tullut tutuksi jo viime kesältä.
"Lapset halusivat huvipuistoon ja tulimme tänne, koska aikaisempi käynti oli niin onnistunut. Palvelu pelaa eikä laitteisiin ole ruuhkaa", Satu Jääskeläinen kertoo. Perheen lapsista parhaassa huvipuistoiässä ovat tyttäret Reetta, 8, ja Ronja, 5, kun taas vajaa kaksi vuotias Valtteri-poika saa päänsä pyörälle pelkästään muita seurailemalla.
Powerland yllätti positiivisesti myös Saarijärven 4H-porukan.
"Tämä oli todella yllätys. Täällä on väljää ja siistiä", toiminnanohjaaja Ilpo Liimatainen ihastelee. Mies istuu pää pökkyrässä vuoristoradan vieressä ja yrittää toipua kokemastaan. "Aivan järkyttävä kokemus. Vauhti oli niin hirveä", Liimatainen huokailee. Osa porukasta pelmahtaa samasta laitteesta tukka pystyssä.
"Saattaa olla, että oli viimeinen kerta, kun kävin vuoristoradassa", Patrik Kärki sanoo ja Noora-äitiä naurattaa: "Ethän sinä juuri koko aikana uskaltanut edes eteesi katsoa, vaan kyyhötit koko ajan ihan kiinni kainalossa."
Mutta mikäpä se sellainen laite on, josta ei riitä puhumista ainakin vähäksi aikaa. Ei mikään. Huvipuistoelämän pitää tuntua ainakin hiukan mahanpohjassa ja saada äänijänteet vireiksi. Nimimerkillä kokemusta on.