Maailmankaikkeuden kaikkein varhaisimmista tähdistä on saatu ainutlaatuisia havaintoja, jotka kertovat universumin ensivaiheista pian alkuräjähdyksen jälkeen. Lähes 14 miljardin vuoden takaisista tähdistä kertovat havainnot napattiin Australian aavikolle sijoitetulla, suunnilleen ruokapöydän kokoisella radiospektrometrillä.
Löydöistä kerrottiin Nature-lehden artikkelissa.
- Tämän piskuisen signaalin löytäminen on avannut uuden ikkunan varhaiseen universumiin. Teleskoopeilla ei näe riittävän kauas, jotta näkisimme näin muinaisia tähtiä, mutta olemme havainneet niiden alun avaruudessa kulkevien radioaaltojen avulla, kuvasi projektia johtava Arizona State -yliopiston astronomi Judd Bowman.
- Nämä tähdet ovat muodostuneet, kun maailmankaikkeus oli vain 180 miljoonaa vuotta vanha, Bowman sanoi.
Oma Aurinkomme on syntynyt vain yhdeksän miljardia vuotta sitten eli paljon nyt havaittuja tähtiä myöhemmin.
Radioaaltolöydöistä käy ilmi, että varhainen maailmankaikkeus oli selvästi aiemmin arvioitua kylmempi, lähellä absoluuttista nollapistettä eli noin 270 astetta pakkasella.
Tämä saattaa paljastaa kytköksen niin sanottuun pimeään aineeseen, jonka uskotaan muodostavan suuren osan maailmankaikkeuden massasta. Pimeää ainetta tutkinut Rennan Barkana Tel Avivin yliopistosta arvioi, että varhaisen maailmankaikkeuden kylmyys saattaa selittyä sillä, että tavallinen aine menetti lämpöä pimeälle aineelle.
- Jos Barkana on oikeassa, niin olemme oppineet jotain perustavanlaatuisen uutta salaperäisestä pimeästä aineesta, joka muodostaa 85 prosenttia maailmankaikkeuden aineesta, Bowman totesi.
Planck-luotaimen vuonna 2013 tekemien havaintojen mukaan tavallinen, havaittavissa oleva aine muodostaa maailmankaikkeudesta 4,9 prosenttia. Pimeää ainetta on 26,8 prosenttia ja loput 68,3 prosenttia on pimeää energiaa.
Pimeä aine ei kuitenkaan sovi yhteen hiukkasfysiikan standardimallin kanssa, joten havainnot siitä voivat johtaa uusiin läpimurtoihin myös tällä alalla.