Terveet jalat. Irmeli Liukkonen ja
Riitta Saarikoski (Duodecim 2007)
Jalkojen hyvinvointi säteilee koko ihmiseen. Jalkojen terveys on tärkeä ihmisen toimintakyvylle, mutta usein jalkoihin kiinnitetään huomiota vasta sitten, kun niissä on kipua tai vaivaa.
Monet luulevat, että jalkakipu ja epämukava olo ovat normaalia väsymystä. Erilaisia jalkavaivoja on satoja, joista tavallisimpia ovat päkiän laskeutuminen ja leveneminen, vaivaisenluu, vasaravarpaat, kovettumat ja sisäänkasvaneet kynnet. Moni vaiva saa alkunsa jo varhaislapsuudesta. Itävallassa tehtiin vuosina 2001-2003 laaja tutkimus päiväkodeissa 3-6,5 -vuotiaiden lasten käyttämistä kengistä. Tutkimuksessa oli mukana 850 lasta ja heistä 88 prosentilla oli liian pienet kengät.
"Tutkimuksen yhteydessä pystyttiin ensimmäistä kertaa tieteellisesti todistamaan, että isovarpaan asentomuutos on yhteydessä pieniin kenkiin. Vain 22 prosentilla lapsista oli suora isovarvas. Kaikilla muilla oli eriasteisia kulmamuutoksia ja 9,7 prosentilla lapsista oli yli 10 prosentin kulmamuutos, joka voidaan luokitella alkavaksi vaivaisenluuksi", kertoo jalkaterapian lehtori Riitta Saarikoski.
Riitta Saarikoski on julkaissuta hiljattain kollegansa Irmeli Liukkosen kanssa kirjan "Terveet jalat". Kahden vuoden työn tuloksena syntynyt kirja on ensimmäinen tavallisille suomalaisille tarkoitettu jalkojen omahoito-opas. Siinä on käsitelty monipuolisesti lasten, työikäisten ja ikäihmisten jalkaterveyttä sekä myös eri sairauksiin liittyviä jalkaongelmia.
Jalkojenhoidon pitäisi kirjan tekijöiden mukaan olla yhtä luonnollinen päivittäinen tapahtuma kuin hampaiden pesu. Liian usein jalkojenhoito ymmärretään mukavuus- tai ylellisyyspalveluksi tai jalkaongelmiin haetaan apua väärästä paikasta tai liian myöhään.
"Suurin osa jalkaongelmista on ehkäistävissä. Esimerkiksi jalkakivut, vaivaisenluut, vasaravarpaat ja suonikohjut voidaan ehkäistä ennalta.Vaivoja voidaan hoitaa ilman leikkausta. Sveitsissä vaivaisenluut ja vasaravarpaat hoidetaan erityisellä jalkaterapeuttien ohjauksella tehtävällä voimisteluohjelmalla". Tämä siraalidynaaminen jalkojen voimisteluohjelma esitellään.
Esimerkiksi pahat vaivaisenluut on Saarikosken mukaan saatu oikenemaan vuoden mittaisen säännöllisen harjoittelun avulla.
Jalkaterapeutit ovat jalkavaivojen asiantuntijoita Jalkojen omahoitoon kuuluu päivittäinen pesu haalealla juoksevalla vedellä. Pesunestettä tarvitaan vain likaantuneiden jalkojen pesuun. Kynsiuurteet harjataan huolella sukkanöyhdästä ja liasta. Jalkakylpyjä jalkaterapeutit eivät suosittele.
"Jalkakylvyt kuivattavat jo muutoinkin kuivaa jalkojen ihoa ja ohut varvasvälien iho hautuu jo kymmenessä minuutissa. Kuiva iho rikkoutuu herkästi ja läpäisee mikrobeja. Esimerkiksi sydänleikkaus jää tekemättä, jos varvasvälissä tai sääressä on ihorikko, sillä se voi aiheuttaa vaikean tulehduksen".
Jalkaterapeutit suosittelevat jalkakylpyjä vain hikoilevien jalkojen hoitoon tai jalkojen paleltumien ensihoitoon sekä lääkekylpyjä ihosairauksien yhteyteen.
"Raspaamista eivät tarvitse kenenkään jalkapohjat tai kantapäät. Pesun jälkeen jalat kuivataan huolellisesti ja kevyesti. Päivittäinen jalkojen rasvaus on ainoa keino, joka pitää ihon joustavana ja puolustuskykyisenä ja ehkäisee näin myös kovettumien ja känsien synnyt sekä jalkainfektioiden tartunnan. Varvasväleihin ei kuitenkaan laiteta rasvaa hautumisen estämiseksi.", sanoo Saarikoski.
Jalkaongelmien kanssa on syytä hakeutua hoitoon nopeasti. Jos lievä jalkaongelma ei parane parissa viikossa, on kirjan tekijöiden mukaan syytä mennä jalkaterapeutin tai rekisteröidyn jalkojenhoitajan tutkimukseen ja hoitoon.
"Jos kynsi tai känsä vaivaa, voi saada hoidon heti ja kipu poistuu. Jalkaterapeutti antaa arvion jalkojen kunnosta ja hoidoista, jotka ehkäisevät vaivan uusiutumisen. Tarpeen mukaan jalkaterapeutti ohjaa asiakkaan lääkärin vastaanotolle".
Ongelmana meillä on Saarikosken mukaan se, että Suomesta puuttuu toistaiseksi kokonaan jalkaongelmiin erikoistuneiden lääkärien ammattikunta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että esimerkiksi USA:ssa heitä on yli 13 000.
"Parhaiten jalkojenhoidosta meillä ovat perillä diabeteslääkärit, jotka työskentelevät yhdessä jalkojenhoitajien ja jalkaterapeuttien kanssa. Perusterveydenhuollossa pitäisi vielä paljon panostaa jalkaterveyteen ja useammin tutkia potilaiden jalat, sillä jalkaongelmat lisääntyvät muun muassa tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien, ylipainon, liikkumattomuuden ja ihmisten ikääntymisen myötä".
