Suomalaiset kuuluvat EU:n kovimpien kuntoilijoiden joukkoon. Tämä hulluus on tervettä. Yhteiskunnan kannattaa vastedeskin turvata edulliset liikuntamahdollisuudet.
Kaksikin tuoretta tutkimusta kertoo myönteistä viestiä suomalaisten liikunnallisuudesta. Kuukauden takainen, EU-maat käsittänyt tutkimus kertoi, että suomalaiset kuuluvat ruotsalaisten, tanskalaisten ja irlantilaisten kanssa unionin ahkerimpiin liikkujiin.
Kaikkiaan 72 prosenttia suomalaisista harrastaa liikuntaa säännöllisesti eli vähintään kerran viikossa. EU:n keskiarvo on 40 prosenttia.
Muiden EU-kansalaisten joukossa suomalaiset erottuvat myös paljon luonnossa liikkuvana joukkona. Meillä myös osallistuminen urheiluseurojen tarjoamaan liikuntaan on yleistä. Samoin kansalaiset ovat täällä keskimääräistä tyytyväisempiä julkisen vallan tarjoamiin liikuntapalveluihin.
Päättyvällä viikolla julkistettu kansallinen liikuntatutkimus tarjoaa tarkennusta suomalaisten kuntourheiluinnon syihin. Tärkeä liikuttaja näyttää olevan terveys. Liikumme, koska se kohentaa vointiamme.
Etenkin vanhemman väen liikuntaharrastus on kasvanut merkittävästi. 65 prosenttia 66--79-vuotiaista harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa. Lukema on erinomainen. Tällä liikuntainnolla on ilmeinen yhteys siihen, että suomalaisten elinikä on viime vuosina noussut ennakoituakin nopeammin.
On selvää, että liikuntaharrastuksen kasvuun on vaikuttanut myös laaja valistus. Sitä työtä kannattaa tehdä vastedeskin maltillisesti. Fanaattisuudella ja pakotuksella voidaan viedä liikkumisen ilo niin lapselta kuin vanhemmaltakin.
Liikuntalajien suosioiden muutokset neljän viime vuoden aikana kertovat nekin siitä, ettei lisääntynyt liikkuminen ole vain totista pakerrusta paremman terveyden ja lisäelinvuosien toivossa. Tästä todistaa ennen kaikkea tanssiharrastuksen huima kasvu. Siinähän olennaista on lajin sosiaalinen puoli.
Kaikkiaan suomalaisaikuiset näyttävät kuitenkin harrastavan paljon lajeja, joissa ei muiden läsnäoloa vaadita: kävelylenkkeilyä, pyöräilyä, hiihtoa ja juoksua.
Tanssin ohella lajien nousijoita ovat kuntosaliharjoittelu ja juoksu, siis viime vuosikymmenten uusi tulokas ja perinteisistä perinteisin laji. Tässä pilkahtaa esiin suomalaisten liikuntaharrastuksen tavoitteellisuus ja tehon tavoittelu. Kumpikin lajeista on nimenomaan nopeita ja tehokkaita kunnon kohottajia.
Suomalaisten liikunnallisuus kuuluu kansakunnan voimavaroihin. Näin voi sanoa, sillä liikunta edistää terveyttä, jaksamista ja kaikinpuolista hyvinvointia. Kansan innokkaalla liikkumisella on jopa taloudelliset vaikutuksensa. Ajoittain meilläkin nostetaan esiin kysymys siitä, kuinka laajasti yhteiskunnan tulee tukea aikuisten liikuntaharrastusta. Vaihtoehtona esitetään palvelujen laajaa yksityistämistä.
Kansalaisten kannalta suurta väliä ei ole sillä, kuka palvelut järjestää. Oleellista on kuitenkin se, ettei harrastamisen hinta nouse liian korkeaksi. Siksi voi olettaa, että ilman monipuolisia kunnallisia liikuntapalveluja tuskin vastedeskään pärjätään.