Tervehdi, puhu, kysy ja kiitä! Siinä on kiteytettynä kansainvälisyysvalmentaja Marjut Niemisen eväspaketti kaikille, jotka myyvät suomalaisia tuotteita maailmalla tai ovat muuten tekemisissä ulkomaalaisten kanssa.
Marjut Nieminen näkee suorastaan punaista, jos hän kuulee maanmiehensä sanovan ulkomailla: "minä olen vain Suomesta" tai "minä olen ollut vain niin vähän aikaa täällä".
Myös suomalaisten oman itsensä vähättely saa häneltä huutia.
"Kielitaito ja puhuminen on ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kanssakäyminen on muutakin kuin kielitaitoa. Suomalaisessa kulttuurissa hiljaisuus edustaa kohteliaisuutta; suomalainen kunnioittaa toista olemalla hiljaa. Muualla maailmassa vastapuoli esimerkiksi liikeneuvottelussa pomppaa välillä pystyy, taputtaa ehkä olkapäälle ja höystää puhetta pikkusanoilla kuten ´´great´´, ´´wonderful´´ tai interesting´´", hän huomauttaa.
Nieminen painottaa, että vuorovaikutus on ykkösasia kaikessa kanssakäymisessä. Kielitaitoa tietysti tarvitaan, mutta sen merkitys ei ole niin suuri kuin suomalaiset yleensä luulevat.
"Väylä toisen ihmisen mieleen, tajuntaan pitää avata, jotta tälle päästään esittelemään sitä maailman parasta paperikonetta tai matkapuhelinta. Puheyhteys ihmisten välillä toimii tai ei. Jos kanava toiseen ihmiseen ei aukea, paperikone tai matkapuhelin jää myymättä. Niinhän se on Suomessakin, mutta ulkomailla vuorovaikutus ja kiinnostuksen herättäminen on erittäin paljon tärkeämpää kuin Suomessa."
Ensimmäiset
minuutit tärkeitä
Nieminen korostaa ensivaikutelman merkitystä. Vuorovaikutuskanavan avaamiseen on aikaa muutamasta minuutista korkeintaan 20 minuuttiin.
"Kannattaa harkita tarkkaan, miten käyttää nuo ensimmäiset minuutit. Huonoa ensivaikutelmaa on vaikea korjata. Kaiken lisäksi maailmalla liikkuu tuhansittain myyntimiehiä, suomalaisten kilpailijoita", hän varoittaa.
Nieminen on asunut Yhdysvalloissa kymmenkunta vuotta ja kouluttanut siellä muun muassa suomalaisen Nokian ja ruotsalaisen Ericssonin työntekijöitä. Hänen yrityksensä International Skillsin erityisalaa on vuorovaikutuksen eli kommunikaation parantaminen monikansallisissa työympäristöissä.
Hän sanoo, että vuorovaikutustaidot ovat loppujen lopuksi yksinkertaisia asioita, mutta vieraassa ympäristössä ne helposti unohtuvat tai niitä ei uskalleta tai osata käyttää. Jos tuntee vieraan kulttuurin perussäännöt, vaikka stereotypiat, pääsee niillä jo pitkälle.
"Stereotypiat eivät tietenkään aina päde, mutta jos muutakaan ei ole, niistä voi lähteä varsin turvallisesti liikkeelle vieraassa ympäristössä. Silloin ei tee ainakaan suuria virheitä."
Puhumattomuutta
pidetään töykeytenä
Marjut Nieminen kehottaa suomalaisia terveeseen omanarvontuntoon. "Älä ole liian vaatimaton!"
"Sitten kun ulkomaalaiset oppivat tuntemaan paremmin meitä suomalaisia, voi vaatimattomuutemme tai hiljaisuutemme vaikuttaa jopa viehättävältä. Aluksi he pitävät suomalaisten puhumattomuutta töykeytenä, vaikka suomalainen uskoo olevansa kohtelias."
Nieminen myöntää, että suomalaisen on vaikea vastaanottaa kohteliaisuuksia. Se on vaikeaa, koska suomalainen kiittää harvoin tai sanoo jotain kohteliasta toiselle kodissa, työpaikalla tai kylässä. Ulkomailla sekin taito pitää opetella.
Pahinta mitä ulkomailla voi tehdä on puhumattomuus ja vetäytyminen omaan kuoreensa.
"Ulkomaalainen ajattelee, että hiljainen suomalainen on tyhmä, vihamielinen tai ylimielinen. Esimerkiksi vienti-ihmisillä hiljaisuus ei ole enää kiinni kielitaidosta. Kolmella englannin sanalla ´´really´´, ´´great´´ ja ´´interesting´´ pärjää hyvin pitkälle keskusteluissa ja onhan meillä lisäksi kehon kieli", rohkaisee Nieminen.
Hän painottaa, että suomalaisten ei kannata selitellä omaa englannin ääntämistään. Vastapuolelle suomalainen aksentti on selkeä ja eksoottinen. "Sillä suomalainen liikemies erottuu joukosta ja jää neuvottelusta mieleen."
Nieminen on valmentanut sekä suomalaisia että ruotsalaisia työntekijöitä ulkomailla. Hän on tehnyt myös aiheesta opaskirjoja.
Hän sanoo, että suomalaiset työskentelevät ja puhuvat ulkomailla avoimemmalla, nöyremmällä asenteella kuin ruotsalaiset. Suomalainen on loppujen lopuksi myös parempi kuuntelemaan toista kuin ruotsalainen, kunhan kommunikaatioväylä on ensin saatu avatuksi.