Korkein oikeus (KKO) teki torstaina merkittävän ennakkoratkaisun, joka parantaa terveellä tavalla tavallisen kuluttajan oikeuksia ja lisää yrityksen velvollisuuksia kertoa omista asioistaan. Kyse oli siitä, mitä yrittäjän pitää kertoa työtä tilaavalle asiakkaalle ja mitä asiakkaan pitää itse tietää.
Oikeuden ratkaisun saaneessa tapauksessa tapetointiyritys ei ollut ilmoittanut asiakkaalle, ettei sen tekemän urakan työkustannuksia voinut käyttää kotitalousvähennyksen perusteena. Näin oli siksi, ettei yritys kuulunut ennakonperintärekisteriin. Asiakas riitautti kiistan.
Sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden kanta oli, ettei yleisiin sopimusoikeudellisiin periaatteisiin sisälly velvollisuutta kertoa sopimussuhteen ulkopuolelle menevistä seikoista, siis työn tilaajan maksaman palkkion kohtelusta verotuksessa.
Käräjä- ja hovioikeus lukivat lakia suurennuslasin avulla. Samalla niihin iski pykäläsokeus, ja niiltä unohtui terve harkinta. Kahden alemman asteen päätös oli lyhyesti sanottuna elämälle vieras.
KKO näki asian toisessa valossa. Sen mukaan yhtiön olisi pitänyt tiedustella asiakkaana olleelta pariskunnalta ennen sopimuksen tekoa, oliko sillä aikomus hyödyntää kotitalousvähennystä. Koska asiaa ei ollut otettu esille, KKO:n mukaan yritys laiminlöi ilmoitusvelvollisuutensa.
Kyseessä on siinä mielessä kiinnostava tapaus, että tervettä oikeustajua ei löytynytkään käräjäoikeudesta, jonka jäsenten olettaisi osaavan katso tapauksia tavallisen pulliaisen näkökulmasta. Niin ei ollut, vaan maanläheistä näkökantaa edustivat nyt korkeat oikeusoppineet, joiden monesti epäillään juuttuneen norsunluutorneihinsa.