Elämän varrella kertyvät tiedot ja taidot ovat hyvin vastustuskykyisiä normaalin ikääntymisen aiheuttamille muutoksille. Mielen toiminnat eivät ihmisen vanhetessa rapistu samalla tavoin kuin lihakset. Muisti on kuin hampaat: tarkoitettu kestämään koko ihmisiän.
"Meidän ei kuuluisi tulla höppänöiksi. Jos sellaista ilmenee, on tutkittava, mistä se johtuu", dosentti Raija Portin kertoo.
Ihmisen vanhetessa muistissa tapahtuu muutoksia, mutta niistä on huikean pitkä matka tilaan, jota kutsutaan dementiaksi.
Terve muisti toimii vanhanakin kuin hyvä ja luotettava tietokone: se ei ole viimeistä huippunopeaa supermallia, mutta sillä pärjää hyvin. Tietojen käsittelynopeus ja muistista haku hidastuvat iän myötä, mutta opitut tiedot ja taidot ovat hyvässä tallessa ja kestävät käyttöä. Koulutus ja elämää rikastuttavat kokemukset ovat aivojen mieliruokaa.
Aivojen tiedonkäsittelyä kutsutaan kognitiiviseksi toiminnaksi. "Aivot ottavat vastaan, muokkaavat, varastoivat ja käyttävät valtavan määrän informaatiota joka hetki. Suurin osa tästä tapahtuu tietoisuuden ulkopuolella. Aivot prosessoivat asioita ja tapahtumia koko ajan ilman että tiedostamme sitä", dosentti Portin kertoo.
Hän korostaa, että tunteiden käsittely ei tapahdu erillään tietojen käsittelystä. Tunneprosessit ovat aina läsnä ja käynnissä.
Minkä nuorena oppii,
sen vanhana taitaa
Aivojen tiedostamaton tiedonkäsittely on valtava aineisto, joka koostuu itsenäisistä toimintayksiköistä, moduuleista.
Jokainen moduuli on erikoistunut omaan tehtäväänsä. Yksi havaitsee värin, toinen liikkeen, kolmas ymmärtää puheen, neljäs aistii hajun...
Suurin osa yksiköistä on kehittynyt synnynnäisesti. Esimerkiksi puheen kehityksen valmius on vastasyntyneellä jo maailmaan tullessaan.
Osa vaatii pitkän harjoittelun. Tällaisia ovat esimerkiksi lukeminen, kirjoittaminen, autolla ajo ja tietokoneen käyttö.
"Hyvin opittu toiminta sujuu automaattisesti ja mahdollistaa monenlaisen luovuuden. Kirvesmiehestä voi vanhoilla päivillä tulla taitava koristepuuseppä", Raija Portin kertoo.
Automaattiset prosessit ovat vastustuskykyisiä myös iän vaikutuksille. Jos on nuorena oppinut hallitsemaan hyvin esimerkiksi autolla ajon, se sujuu hyvin vielä vanhanakin.
Työmuisti
rajallinen
Tietoisessa mielessä, jota Raija Portin kutsuu työmuistiksi, voi pitää vain pienen määrän erillisiä asioita kerrallaan. Työmuisti on rajallinen ja voi heiketä vanhetessa.
"Jos iän myötä koetaan, että muisti on huono, niin se todella on sitä. Tietoisesti käsiteltyjä asioita muokataan ja turhia jätetään pois muistista."
Taidot ja oppiminen eivät ole tietoista toimintaa. Raija Portin kertoo, että dementiapotilaskin voi oppia käyttämään tietokonetta, vaikkei hän seuraavana päivänä edes muistaisi, että on edellispäivänä työskennellyt koneella.
"Oppiakseen taitavaksi on toistettava samoja toimintoja tuhansia kertoja. Asiantuntemus millä tahansa alalla vaatii aikaa."
"Tietoiset toiminnat ovat alttiita unohdukselle, mutta ei-tietoiset eivät unohdu. Jos on pienenä oppinut ajamaan pyörällä, sen taitaa vielä vanhanakin. Lahjakas viulisti voi olla suurenmoinen taiteilija vanhalla iällä."
Tähän liittyy myös haittoja. Jos on kerran oppinut pahoille tavoille, niistä on vaikea päästä eroon.
Nykymaailmassa monet työtehtävät asettavat suuria vaatimuksia aivojen kyvylle käsitellä tietoa.
Informaatiotyössä ollaan tekemisissä monimutkaisten tietokoneohjattujen järjestelmien kanssa, ja uhkana on ylikuormituksen riski.
Jos aivojen tietoista tiedonkäsittelyä kuormitetaan liikaa, ihminen on työssään altis tekemänä virheitä ja hätiköityjä päätöksiä.
Virheet aiheuttavat paineita ja stressiä ja lisäävät aivojen kuormitusta entisestään.
Aivojen alikuormituskin on riskialtista. Esimerkiksi veturinkuljettajalta vaaditaan herpaantumatonta valppautta, vaikka työ on yksitoikkoista.
Virheiden riski kasvaa työssä kuin työssä, jos vireystaso laskee ja havaintokyky ja tarkkaavaisuus väsähtävät. (VP)