Suomalaiset ovat terveempiä kuin koskaan ennen ja elävät yhä pitempään, mutta työelämässä kehitys kulkee yllättävästi päinvastaiseen suuntaan: ainakin Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan sairauspoissaolot vain lisääntyvät. Esimerkiksi teollisuuden työntekijöillä sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli vuonna 2005 keskimäärin 15 työpäivää työntekijää kohti, mikä on enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin.
Kehitys on erikoista siinäkin suhteessa, että viimeisen neljännesvuosisadan aikana sairauspoissaolojen osuus säännöllisestä työajasta on ollut matalimmillaan silloin, kun taloudessa on mennyt heikoimmin. Tämä pätee niin teollisuudessa kuin yksityisissä palveluissakin. Kun on eletty lihavia vuosia, sairauspoissaolojen määrä on erityisesti teollisuudessa noussut korkeammaksi.
Äkkipäätäänhän asian voisi arvella olevan päinvastoin: silloin kun väkeä on lomautettuna ja irtisanottuna, työssä olevien taakan voisi olettaa olevan raskaamman. Nyt työväki kaatuu sairasvuoteelle korkean työllisyyden aikana.
Yllättävälle kehitykselle ei luultavasti ole vain yhtä selitystä. Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkärin Kari Kaukisen mukaan henkilöstön keski-iän nousu voi selittää vain pienen osan poissaolojen kasvusta. Hän puhuukin kokonaisuudesta, johon vaikuttavat niin työhön ja työelämään liittyvät tekijät kuin henkilökohtaiset asenteet, elämäntavat ja säädöksetkin.
Työnantajajärjestön asiantuntijalääkäri ei ensisijaisesti halua osoittaa sormella työntekijöitä. Hän kehottaa työnjohtoa henkilökohtaisilla keskusteluilla selvittämään, onko työpaikan ilmapiirissä, työolosuhteissa ja työmotivaatiossa tekijöitä, jos poissaoloja alkaa kertyä runsaasti. Mutta kuten Kaukinenkin arvelee, myös asenteet ja säädökset voivat selittää poissaolojen kasvua. Kun työpaikan menetys ei korkeasuhdanteessa ole akuutti uhka, kynnys jäädä töistä pois pienten vaivojen vuoksi ilmeisesti kasvaa.
Sairauspoissaolojen pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset eivät silti erotu pahassa - jos eivät hyvässäkään. Selvästi vähiten poissaoloja on Islannissa. Myös tanskalainen työväki on hiukan suomalaista terveempää. Suomalaisia selvästi enemmän sairastavat ruotsalaiset, mutta kaikkien eniten ovat töistä poissa norjalaiset. Jos rikkaus ei tee onnelliseksi, ei se tilastojen mukaan näytä siis vahvistavan terveyttäkään - tai ainakaan työnteon nälkää.
paakirjoitus@kaleva.fi