Hiihto
Tervahiihdon järjestelyporukassa pohditaan vakavasti paluuta juurille. 119. kertaa ensi maaliskuussa järjestettävän tapahtuman nimi saatetaan hyvinkin palauttaa Oulun Hiihdoiksi muutaman vuoden sisällä, sanoo järjestelytoimikunnan ja Oulun Hiihtoseuran puheenjohtaja Kari Mattila.
Kyse on kansainvälistymisestä. Tervahiihdosta on saatu aikaiseksi muutamia koomisia käännöksiä saksaksi ja englanniksi. Vanhaa nimeä tervehtisi ilolla myös Oulun kaupungin matkailu.
"Eikä sitä tervaakaan enää ole. Tervahiihto on kuitenkin sellainen brändi, että nimiä pitäisi kuljettaa rinnakkain jokunen vuosi", Mattila huomauttaa.
Oulun Hiihdot kisattiin ensimmäisen kerran vuonna 1889. Tervahiihdoksi nimi muuttui 1955.
Muutaman vuoden muhinutta ajatusta Tervahiihdon viemisestä Oulujokivarteen Vaalasta Ouluun ei sitäkään ole haudattu. Matkan varrelta kuitenkin puuttuu vielä pitkä pätkä latupohjaa Oulun ja Muhoksen väliltä. "Mikä ettei, kunhan pohjat saadaan kuntoon", Mattila sanoo.
"Reitinteko kuuluu kuitenkin kunnille, meidän tehtävänämme on saattaa tapahtuma takaisin siihen loistoon, johon se kuuluu. Myös talous pitää saada kuntoon."
Toistaiseksi reittimuutokseksi riittää vain Kalimenvaarassa kulkevan niin sanotun perälenkin siirtäminen paljon lunta vaativasta kivikosta metsäautoteille ja poluille, joilla voi hiihtää vähälumisempinakin talvina. Perälenkki kierretään kahteen kertaan, joten järjestäjillä on tehtävänään latua 30 kilometriä vähemmän.
"Se helpottaa, jos taas tulee huono lumitalvi", Mattila uskoo. Uutta on myös tervahiihtoväen yhteistyö Polar Electron kanssa. Hiihtäjille on tarjolla Polarin harjoitusohjelma, jonka takana on Harri Kirvesniemi.
Monista massahiihdoista tuttuun malliin Tervahiihdon osallistujamäärä on ensi vuonna rajoitettu 2 000:een. Mukaan mahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä, ja osallistumismaksu on porrastettu.
"2 000 hiihtäjää on maksimi, jonka ladut vielä kestävät. Järjestäjien työtä helpottaa, kun esimerkiksi ruokaa ja juomaa voidaan varata tietylle määrälle", Mattila selittää.
Viime keväänä veden ja rännän läpi tosin rämpi vain 883 hiihtäjää, mutta Mattilaa luku ei masenna.
"Huonon lumitilanteen takia kuntohiihtäjät eivät voineet harjoitella tarpeeksi, eikä 70 kilometrille lähdetä noin vain. Lisäksi osallistujamäärää verotti kilpailupäivän surkea keli."
Torstaina 18. lokakuuta paikkoja oli jäljellä vielä 1 989 nopeimmalle.