Kun Sipilän hallitusta on niin paljon arvosteltu, niin nyt on aika kehuakin. Suomi on lähdössä yhdessä muiden EU-maiden kanssa nitistämään terrorismia. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että Suomen hallitus presidentti Sauli Niinistön johdolla vastasi nopeasti Ranskan avunpyyntöön.
Samalla Suomi omalta osaltaan antoi sisältöä Euroopan unionin yhteiselle turvallisuuspolitiikalle.
Olin Suomen eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, kun Lissabonin sopimuksen yhteisvastuulauseketta tulkittiin. Mietimme pitkään ja hartaasti, mitä turvatakuut oikein merkitsevät.
Joidenkin mielestä keskinäisen avunannon lauseke on turhaa sanahelinää. Yleinen käsitys oli, ettei kukaan auta Suomea mahdollisessa kriisissä eikä Suomikaan auta muita. Ei ainakaan sotilaallisesti, korkeintaan voimme lähettää muiden maiden sotilaille villasukkia. Sitä kutsuttiin villasukkakoulukunnaksi.
Pariisin terrori-iskut johtivat nopeasti historialliseen päätökseen: nyt testataan tosissaan turvatakuita.
Presidentti Hollanden pyyntö sai yksimielisen tuen, ja konkreettisten toimien valmistelu käynnistyi nopeasti. Tällä kertaa Suomi ei jäänyt jarruttamaan eikä jurnuttamaan. Nyt mietinnän kohteena on, millaista apua Suomi Ranskalle tarjoaa
Pariisi on järkyttävien iskujen jälkeen jälleen kansainvälisen huomion keskipiste. Onneksi nyt on kysymys elämästä, ei kuolemasta.
Aluksi pelättiin, että YK:n ilmastokokous jää terrorismin varjoon. Näin ei onneksi käynyt, vaan ilmastonmuutoksen torjunnassa mennään jälleen eteenpäin. Varmaa on se ainakin, että kokouksen jälkeen kansalaisille, yrityksille ja sijoittajille on selvää, että maailman on siirtymässä kohti vähähiilisyyttä. Siihen on sopeuduttava. Se on ainoa vaihtoehtomme.
Ilmastonmuutos ja terrorismi linkittyvät toisiinsa. Molemmat ovat globaaleja ongelmia. Yksikään maa ei yksin pysty niitä ratkaisemaan, globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja. Siksi YK, Euroopan unioni ja niiden järjestämät kansainväliset kokoukset ovat tärkeitä.
Ilmastonmuutoksen myötä laajat alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi. Se pakottaa ihmiset liikkeelle ja asumaan yhä tiiviimmin. Kurjat elinolot ovat kasvualusta konflikteille ja terrorismille.
Pariisin, Bagdadin ja Libanonin iskuja ovat ruokkineet Syyrian sota ja Lähi-idän kriisi. Lähi-idän pitkittyneen kriisin taustalla ovat hupenevat vesivarat, joita ilmastonmuutos pahentaa. Se puolestaan vaikuttaa ruuantuotantoon, talouteen ja työttömyyteen. Terrorismin kasvulle on valitettavasti tilaa. Voi olla, että elämme vasta suurten kansainvaellusten alkusoittoa.
Terrorismi on monipäinen hirviö. Ongelmaa ei ratkaista rajoja sulkemalla eikä ilmaiskuilla, vaan terrorismin perussyihin pitää saada korjaus. On ymmärrettävää, että ihmiset hädissään vaativat rajojen sulkemista, mutta valitettavasti terroristit eivät ennenkään ole tunteneet rajoja. Erityisesti Isis on rikas ja laajasti verkostoitunut.
The Guardian -lehdessä ranskalainen antropologi kirjoittaa, että pahin on oikeastaan jo tapahtunut. Sen nimi on Kaaos. ISISin tavoitteena on luoda kaaosta Lähi-itään, Eurooppaan ja koko maailmaan. Tämä toteutuu, kun pelko, viha ja epäluulo ihmisten keskellä kasvavat.
Erityisen vaarallista on vihan lietsominen uskontojen ja kulttuurien välille. Kun yhteydet katkeavat, on helppo uskoa toinen viholliseksi. Pariisin iskut kohdistuivat länsimaista liberaalia ja avointa yhteiskuntaa sekä elämäntapaa kohtaan. Miksi muuten iskut olisi suunnattu kahviloihin, konsertteihin ja jalkapallo-otteluun?
Presidentti Martti Ahtisaari totesi jo kauan sitten, että maailman suurin turvallisuusuhka ovat työttömät ja toimettomat nuoret miehet.
Pidin presidentin ajatusta vähän pinnallisena, mutta tänään arvio tuntuu oikealta. Tulevaisuudettomien ja toivottomien joukko kasvaa Lähi-idän epävakaissa maissa ja Euroopan suurkaupunkien lähiöissä. Tämä on otollista maaperää niille, jotka haluavat rekrytoida nuoria terroristiorganisaatioihin.
Varmasti monelle meistä on ollut suuri yllätys, että Euroopasta on lähtenyt suuri joukko nuoria niin sanotuiksi vierastaistelijoiksi Isisin riveihin. Suomesta lähteneiden määrä on yksi Euroopan suurimpia verrattuna asukaslukuun.
Taistelussa Isisiä vastaan on loppujen lopuksi kysymys ihmisistä. Ainoa vastavoima vihalle ja väkivallalle on tarjota vaihtoehtoja. Euroopassa on korkea aika puuttua rakenteelliseen rasismiin ja kurjissa lähiöissä asuvien nuorten epätoivoon.
Eräs nuori muslimi sanoi, ettei kukaan terve nuori lähde tappamaan toisia ja itseään päästäkseen taivaaseen. Epätoivoisen teon taustalla on lähes aina epätoivo ja arvotyhjiö, katkenneet suhteet kouluun ja perheeseen ja mielenterveysongelmat, joihin fanaattisten väärien profeettojen on helppo iskeä ja manipuloida nuori hirvittäviin tekoihin.
Liisa Jaakonsaari on europarlamentaarikko (sd.) Oulusta.
Kolumni