Kansalaisten ihmis- ja perusoikeudet uhkaavat jäädä terrorismin vastaisessa toiminnassa taka-alalle, vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes korosti avatessaan lauantaina puolueensa valtuuston kokouksen Helsingissä.
Siimes harmitteli myös, että talouteen ja kilpailukykyyn liittyvät asiat joutuivat perjantaina päättyneessä EU:n huippukokouksessa "terrorismin uhreiksi".
Siimes piti huolestuttavana EU-johtajien kaavailuja madaltaa sähköisen viestinnän tietosuojaa. Hän toivoi pohdintaa, onko hyväksyttävää rekisteröidä automaattisesti sähköisten viestien lähettäjät. Hän muistutti, ettei tavallisen postin lähettämisestä pidetä rekisteriä.
Terrorismin ja sen uhkaan on Siimeksen mukaan suhtauduttava vakavasti. Hänen mielestään perusoikeuksien polkeminen terroristijahdissa olisi periksi antamista terroristien päämäärille.
Siimes korosti, että rikollisesta toiminnasta epäiltäviä ja siihen syyllistyneitä on pystyttävä tarkkailemaan ja heidät on saatava kiinni.
Siimes arvosteli Suomen hallitusta siitä, ettei eduskunnalle kerrottu etukäteen kaavailuista EU:n terrorismipäätöksistä.
"EU ei puutu valtioterroriin"
Vasemmistonuorten puheenjohtaja, helsinkiläinen Paavo Arhinmäki pelkäsi myös, että terroristijahdissa rajoitetaan kansalaisoikeuksia. Hänen mukaansa terrorismin juuria voidaan katkaista muun muassa lisäämällä maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta.
Arhinmäen mielestä EU-johtajilla ei riitä rohkeutta puuttua valtioterroriin, jota muun muassa Venäjä harjoittaa Tshetsheniassa, Israel Palestiinassa ja Yhdysvallat eri puolilla maailmaa.
Puolueen varapuheenjohtajaksi tähtäävä oululainen Risto Kalliorinne korosti, että Suomen liittyminen Natoon lisäisi massamme turvattomuutta. Hänen mukaansa puolueettomana maana Suomi on paremmin turvassa terroristien iskuilta.
Pikakäännytystä ei pidä helpottaa
Siimeksen mukaan Suomessa puhaltaa kylmä ja kova tuuli pakolaisia, erityisesti Slovakian romaneja kohtaan. Hän tyrmäsi kokoomuksen esityksen siitä, että perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden pikakäännytys voisi tapahtua nykyistä nopeammin.
Siimeksen mielestä niin sanottu nopeutettu turvapaikkakäsittely on jo nykyiselläänkin suuri haaste ihmisoikeuksien näkökulmasta.
"Yhteisesti hyväksyttyjen kansainvälisten periaatteiden ei pidä antaa joustaa pelon, ulkomaalaisvihan eikä edes terrorismin uhkan edessä", Siimes linjasi.
Siimes patisti miettimään, miltä monet menneet "käännytykset" näyttävät nyt, kymmeniä vuosia myöhemmin. Hän viittasi Elina Sanan julkaisemaan kirjaan Luovutetut, joka nosti keskusteluun suomalaisten viranomaisten sodanaikaisen yhteistyön juutalaisten tuhoamisesta vastuussa olleen natsi-Saksan kanssa.
Siimeksen mukaan keskusteltava, mitä muita "tyhjiä sivuja" maamme historiasta tulisi vielä selvittää.
Hän esitti, että Suomessa selvitettäisiin paitsi sodan jälkeen Neuvostoliittoon palautettujen inkeriläisten kohtalo myös Suomen vastuu niiden noin kolmenkymmenen loikkarin kohtalosta, jotka kylmän sodan aikana palautettiin Suomesta takaisin Neuvostoliittoon.
Työnantajaleiri ampuu kovaa
Työmarkkinoilla pyritään Siimeksen mukaan lisäämään eriarvoisuutta. Hän paheksui, että uudelleen järjestäytynyt työnantajaleiri ampuu sanallisesti kovaa keskitettyä tulopolitiikkaa ja erityisesti siihen liittyviä ansiokehitystakuita ja naispalkka- ja matalapalkkaeriä vastaan.
Siimeksen mielestä vahvemman oikeutta pidetään sekä hallituksen että elinkeinoelämän piirissä luonnonvoiman kaltaisena asiana muun muassa ilmastomuutoksessa.
Raahelaisen kansanedustaja Unto Valppaan mukaan vasemmistoliiton kannattaa kuunnella herkällä kovalla päästökaupassa myös ay-liikkeen näkemyksiä.
"Hölmöksi ei tässä kauppahommassa kannata heittäytyä - ei ainakaan silloin, jos kauppa ei vähennä muuta kuin suomalaisen perusteollisuuden työpaikkoja."