Amerikkalaisen Guantanamo Bayn laivastotukikohdan kanahäkkejä muistuttavissa selleissä on istunut kuukausia yli 500 Afganistanissa pidätettyä, yli 30 maan kansalaista, joita epäillään osallisuudesta terroritekoihin. Yhdysvallat pitää heitä "vihollisen taistelijoina".
Pidätettyjen juridinen asema on edelleen täysin ratkaisematta. Yhdysvallat ei ole myöntänyt heille sotavangin statusta, vaikka ilmeisesti ainakin osa käytti taistelijan tunnuksia.
Vankien tilanne vaikuttaa mielivaltaiselta. Pidätyksen perusteita ei ole kerrottu, ketään ei ole asetettu syytteeseen, oikeusprosessia ei ole käynnistetty, pidätysaika jatkuu määräämättömänä. Amerikkalaiset eivät ole edes kertoneet, keitä Guantanamossa on.
Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuin totesi vastikään, että maan lait eivät päde guantanamolaisiin, koska he eivät ole Yhdysvaltain maaperällä. Tuomioistuin ei siis voi ottaa kantaa vapauttamiseen tai vangittuna pitämiseen. Tulkinta saattaa toki päätyä korkeampaan asteeseen.
Yhdysvallat voi myös vielä perustaa lupaamiaan sotilastuomioistuimia, joissa vangeilla on jonkinlainen mahdollisuus puolustautua. Nyt he eivät voi vedota mihinkään tahoon.
Viime vaiheessa sotkua lisäsi se, että vankien joukosta löytyi Yhdysvaltain kansalainen. Hänen laillisesta asemastaan alkoi mittelö, joka on johtanut pattitilanteeseen. Oikeusministeriö ei ole antanut edes tälle oman maan kansalaiselle oikeutta asianajajaan.
Asiasta kertonut The Washington Post epäili torstaina jutusta kehkeytyvän varsinaisen sopan. Kansalaisten perusoikeudet on asetettu tavallaan vastakkain sen kanssa, että asevoimilla on tarve kyetä käymään sotaa ulkomailla mittaamatta jokaista askelta lakiteknisesti.
Yhdysvallat on ratifioinut Geneven ihmisoikeussopimukset, jotka muun muassa asettavat vähimmäisvaatimukset rikosoikeudenkäynneille. Niiden mukaan pidätykselle on kerrottava syy, pidätetty on asetettava syytteeseen ja oikeudenkäynti on pidettävä kohtuullisessa ajassa. Oikeusperiaatteet jäävät toteutumatta, kun Yhdysvallat kiertää mielivaltaisesti sopimuksia. Se on herättänyt maailmalla runsaasti ihmetystä eikä vain ihmisoikeusjärjestöissä.
Lukuisat maat ovat myös vaatineet omia kansalaisiaan kotiin tuomittaviksi. Yhdysvallat ei ole heitä eikä todistusaineistoja kuitenkaan luovuttanut.
Yhdysvallat on myös jatkanut kampanjaansa, jolla se torpedoi Haagissa heinäkuun alussa työnsä aloittanutta kansainvälistä rikostuomioistuinta. Toukokuussa presidentti George W. Bush ilmoitti yllättäen mitätöivänsä edeltäjänsä allekirjoituksen Haagin sopimuksesta.
Yhdysvallat kantaa huolta siitä, että amerikkalaisia sotilaita ja rauhanturvaajia vastaan saatettaisiin nostaa syytteitä Haagissa puhtaasti poliittisin perustein. Se pitää myös rikostuomioistuimen syyttäjän päätösvaltaa liian itsenäisenä.
Bush allekirjoittikin vastikään lain, joka sallii Yhdysvalloille voimankäytön tilanteissa, joissa Yhdysvaltain tai sen liittolaismaan kansalainen on syytettynä. Lakia voi lukea hieman huvittuneena niin, että Yhdysvallat voisi lähettää merijalkaväkensä pelastamaan omia poikia Haagin putkasta, jossa pidetään vain kaikkein pahimpia sotarikollisia ja joukkomurhaajia.
Hyökkäyksen todennäköisyys on melko pieni, mutta laki vaikuttaa ylimitoitetulta.