Suomen rikoslakia joudutaan muuttamaan, jos EU pääsee yhteisymmärrykseen terrorismin vastaisista toimista komission ehdottomalla tavalla.
Hallitus kirjelmöi torstaina eduskunnalle terrorismia koskevasta puitepäätösehdotuksesta, jota parhaillaan käsitellään EU:n toimielimissä. Hallitus ei ole vielä muodostanut kantaansa ehdotukseen.
Pyrkimys on päästä ennen vuoden loppua poliittiseen ja oikeudelliseen yhteisymmärrykseen terrorismin määritelmästä. Tällä hetkellä EU-maista vain Ranska, Saksa, Italia, Portugali, Espanja ja Britannia ovat säätäneet lailla erityiset rangaistussäännökset terroriteoille.
Komission ehdotuksen mukaan terroriteoiksi määriteltäisiin yksittäisten henkilöiden tai ryhmien tekemät rikokset, jotka kohdistuvat yhteen tai useampaan maahan, instituutioon tai kansalaisiin tarkoituksena pelotella ja vakavalla tavalla horjuttaa maan poliittisia, taloudellisia tai yhteiskunnallisia rakenteita taikka tuhota ne.
Tämä on Suomessa herättänyt kysymyksen, että olisiko esimerkiksi jääkäriliike täyttänyt terroristijärjestön määritelmän.
Ehdotukseen sisältyy myös yksityiskohtaiset määräykset eri rikosten rangaistuksista; pyrkimys on sopia vähimmäisraja vankeusrangaistusten enimmäispituuksille, rikoksesta riippuen 2–20 vuotta. Suomessa määräaikainen vankeusrangaistus voi olla enintään 12 vuotta.
Rikosten raskauttavista ja lieventävistä asianhaaroista säädetään myös; raskauttavaa olisi muun muassa jos rikos on tehty erityistä säälimättömyyttä osoittaen tai koskettaa erittäin monia ihmisiä.
Lieventävä asianhaara olisi esimerkiksi, jos terroristi sanoutuu irti terroritoiminnasta ja auttaa viranomaisia estämään uusia tekoja tai ottamaan muita terroristeja kiinni.
Terrorismirikoksina voisi tuomita muun muassa murhan, ihmisryöstön, kiristyksen, valtion laitosten julkisten liikennevälineiden, paikkojen tai omaisuuden laiton haltuunotto tai vahingoittamisen, saastuttavien aineiden vapauttamisen, veden- tai sähkönjakelun häirinnän tai keskeyttämisen tai tietojärjestelmien vastaiset hyökkäykset.
Terroristiryhmän johtamisesta olisi säädettävä enimmäisrangaistukseksi vähintään 15 vuotta, jäsenyys, tukeminen tai kannattaminen johtaisi ehdotuksen mukaan vähintään 7 vuoden enimmäisrangaistukseen.
Viimeksi mainittu vaatimus ei ole Suomen lainsäädännön mukainen, sillä rangaistavuus on meillä liittynyt rikoksiin, eikä toimintaan tai jäsenyyteen järjestöissä.
Parhaillaan käsitellään tosin myöskin EU:n puitepäätöksestä lähtevää lakiehdotusta, joka tekisi osallistumisen rikollisjärjestön toimintaan rangaistavaksi.
Ehdotetut enimmäisrangaistukset aseiden ja räjähteiden hankinnasta ja kuljetuksesta ovat selvästi Suomen sääntöjä tiukemmat. Puitepäätöksessä niille esitetään enimmäisrangaistukseksi 10 vuotta, Suomen käytäntö on 2-4 vuotta.