EU:n perustuslaillinen sopimus voisi tuoda eri maiden asevoimat entistä tiiviimmin mukaan terrorismin torjuntaan. Hylätyn peruslakisopimuksen solidaarisuuslauseke sisältää suomalaisen sotilasasiantuntijan mukaan kohdan, joka ainakin teoriassa lisäisi asevoimien osuutta terrorismin vastaisessa sodassa.
Terrorismin torjunta Suomessa, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Britanniassa, kuuluu yksiselitteisesti poliisille. Tarvittaessa poliisi voi Suomessakin pyytää puolustusvoimilta virka-apua terroriuhan torjumiseksi. Tosin tähän tehtävään ei puolustusvoimia ole vielä käytetty. Terroriteoilta Suomi on vielä säästynyt.
-- Suomen näkökulmasta tarkasteltuna nykyinen tehtäväjako poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien kesken on osoittautunut toimivaksi, mistä ovat osoituksena yleisurheilun vuoden 2005 maailmanmestaruuskilpailut ja EU:n puheenjohtajakausi viime vuonna, arvioi komentajakapteeni Juha-Antero Puistola.
Hän on tutkinut terrorismia ilmiönä ja uhkana julkaisusarjassaan Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksella.
Euroopan unionia kokonaisuudessaan tarkastellessaan Puistola toteaa, ettei asevoimia ole laajasti suunniteltu käytettäväksi terrorismin vastaisessa toiminnassa kriisinhallintaoperaation ulkopuolella.
Asevoimien käyttöä tarkasteltu
Euroopan unionin sotilasesikunta (EUMS) ylläpitää Puistolan mukaan kuitenkin luetteloa niistä sotilaallisista kyvyistä, joita voidaan käyttää väestön suojaamiseksi unionin sisällä. Kartoitetuilla voimavaroilla ja erityisosaamisella on tarkoitus täydentää siviilisektorin toimintamahdollisuuksia.
Asevoimille on annettu neljä yleisen tason tehtävää: Ennaltaehkäisy eli unionin kriisinhallinnan tukeminen tiedustelutiedon tuottamisella. Erikseen määriteltyjen tärkeiden kohteiden suojaaminen. Iskujen seuraamusten lievittäminen. Unioniin kuulumattomien valtioiden avustaminen terrorismintorjunnassa.
-- Tulevaisuudessa unionilla siis on käytettävissään asiantuntija- ja materiaalipooli, johon myös asevoimien osuus on laskettu mukaan. Lisäksi ajatus asevoimien käyttömahdollisuuksista on istutettu itämään hylätyn perustuslaillisen sopimuksen solidaarisuuslausekkeeseen, jossa viitataan "kaikkiin käytettävissä oleviin voimavaroihin", huomauttaa Puistola.
Tästä on hänen mukaansa kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että kansallisia voimavaroja voitaisiin käyttää ylikansallisesti esimerkiksi tuhoisan terrori-iskun jälkeen.
Sotilaallisten voimavarojen asemesta unioni keskittyy edelleen kehittämään poliisi-, oikeus- ja tulliyhteistyötä.