Yrittikö autokauppias murhauttaa saudien Washingtonin-lähettilään? Johtavatko jäljet Iranin johtoon? Outo tapaus kiristää Yhdysvaltain ja Iranin suhteita.
Yhdysvallat ja Iran ovat olleet kireissä väleissä mullahien vuoden 1979 valtaannoususta lähtien. Presidentti George W. Bushin aikana arvuuteltiin jopa sitä, iskisikö Yhdysvallat Iraniin sen ydinaseiden hankintaan epäillyksi tähtäävän ydinvoimaohjelman takia.
Yhdysvalloissa tuli tällä viikolla julki kummallinen tapaus, joka on omiaan kiristämään sen Iranin-suhteet vielä tiukemmalle. Siinä amerikaniranilaista miestä vastaan on nostettu syytteet suunnitelmasta murhauttaa Saudi-Arabian Washingtonin-lähettiläs meksikolaishuumerikollisten pommi-iskussa.
Julkaistujen syytteiden mukaan epäilty, taustaltaan entinen käytettyjen autojen kauppias, on Iranin voimakkaan vallankumouskaartin salaisen osasto al-Qudsin korkea-arvoisen upseerin serkku. Syytteissä on dokumentoitu heidän epäilyttäviä yhteyksiään rahansiirtoja myöten. Al-Qudsia pidetään hankkeen takapiruna.
Tapauksen merkillisin, ja kiistanalaisin, sivujuonne ulottuu Meksikoon. Ex-autokauppias puuhasi syytteiden mukaan murhahanketta huumeliigalaiseksi luulemansa kanssa Meksikossa.
Todellisuudessa yhteyshenkilö, koodinimeltään CS-1, oli Yhdysvaltain huumeviraston tiedonantaja, joka oli alkanut sen kanssa, syytteistä vapautuakseen, yhteistyöhön jäätyään kiinni huumerikoksista.
Yhdysvallat julkaisi terroriyritykseksi leimaamansa hankkeen näyttävästi ja varoitti kansalaisiaan terrori-iskujen maailmanlaajuisesta uhasta. Se tiukentaa Iranin vastaisia pakotteitaan ja on koventanut Iran-kielenkäyttöään. Iran on totta kai leimannut koko jutun hölynpölyksi.
Voi vain arvailla, mitä kaikkea tapauksen takana on -- tai ei ole. Jos kysymyksessä oli todellinen terroriyritys, sitä voi pitää merkkinä Iranin aggressiivisemmasta linjasta. Irakin sodan aikaan alueen voimatekijäksi noussut Iran on joutunut arabikevään keskellä ahtaammalle viimeksi Iranin läheisessä liittolaismaassa Syyriassa, ja Turkki on noussut Iranin alueelliseksi haastajaksi.
Jos al-Quds, saati sitten Iranin johtoa, olisi sekaantunut salajuoneen, motiivi voi olla se, että useita iranilaisia ydintiedemiehiä on tapettu parissa vuodessa. Israelin piikkiin pannuilla murhilla uskotaan olleen Yhdysvaltojen hiljainen hyväksyntä.
Yhdysvaltain kenttäpuoliskolla on aihetta miettiä hankkeen näyttävän julkistamisen syitä. Presidentinvaaliin on aikaa enää runsas vuosi, ja siinä presidentti Barack Obamalla on työ ja tuska tulla valituksi uudelleen. Demokraattihallinto ei yleensä eikä eritoten vaalien alla voi reagoida pehmeästi mihinkään terrorismiin vivahtavaankaan.
Muualla tapaukseen suhtaudutaan vaihtelevasti. Muistissa on, että Yhdysvallat hyökkäsi 2003 Irakiin sittemmin valheellisiksi osoittautunein perustein. Obaman hallinto tuskin haluaisi aiheetta keittää episodista samanlaista soppaa, joka aiheutui Yhdysvaltain väitettyä, että Saddam Husseinin Irakilla olisi ollut joukkotuhoaseita.
Obama asettui loppuviikosta syytösten taakse. Jos ne pitävät kutinsa, sitä pahempi Iranille. Jos taas eivät, sitä pahempi Yhdysvalloille.