Lumen hiutaloituessa pikku hiljaa maahan rauhallisessa helmikuisessa iltapäivässä on erittäin vaikeaa kuvitella, että Suomea uhkaisi jokin. Komentajakapteeni Juha-Antero Puistolan ja hänen kollegansa Janne Herralan mukaan meitä uhkaa kuitenkin terrorismi.
Jotenkin lohdullista kuitenkin on, ettei terrorismi uhkaa ainoastaan Suomea, vaan yhtä lailla Eurooppaa ja koko maailmaa. Kaksikon painotuoreen teoksen Terrorismi Euroopassa mukaan terrorismi ylittää valtioiden rajat varsin vaivattomasti, eikä silloin Suomeakaan voida enää kuvailla lintukodoksi, jonka asukkaat ovat turvassa maailman myrskyiltä.
"Vaikka Suomi sijaitsee täällä pohjolan perukoilla, olemme mukana kriisinhallintaoperaatioissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Lisäksi suomalaiset matkustavat paljon, joten suomalaisiin voi kohdistua terrori-isku myös ulkomailla", Puistola selvittää.
Tämän vuoksi Suomen viranomaiset ovat varautuneet terrorinkin mahdollisuuteen. Terrorismi on uhkana todellinen, vaikka suoraan suomalaisiin kohdistuvana epätodennäköinen.
Terrorismi on vuosien saatossa muuttanut muotoaan. Terroriverkostot esimerkiksi vaihtavat nykyään täysin luontevasti tietoja internetin välityksellä. Internetistä on tullut "terroristien avoin yliopisto". Netistä löytyy myös tietoja niin pommien rakentamisesta kuin tehokkaista hakkerointimenetelmistä.
"On arvioitu, että jos ryhmä aloittaa hakkeroinnin opiskelun nollapisteestä, se on 6-8 vuoden kuluttua kehittynyt pisteeseen, jossa se voi tehdä merkittävää vahinkoa", Herrala selvittää.
Pelkällä virustehtailulla tai hassutteluhakkeroinnilla ei vielä verkkoterroristin kirjoihin pääse. Herrala määritteleekin verkkoterrorismin "vakavaksi hyökkäykseksi kriittistä infrastruktuuria vastaan".
"Ideologia ja internet ovat erittäin voimakas yhdistelmä", Herrala kiteyttää.
Verkkoterrorismin lisäksi nykyajan terroriverkostojen työkalupakista löytyvät biologinen ja kemiallinen terrorismi ja toivelistalta kyky jonkinlaiseen ydiniskuun.
"Asiantuntijoiden mukaan kemiallisen ja biologisen iskun todennäköisyys kasvaa koko ajan. Ydiniskun todennäköisyydenkin on arveltu kasvavan, vaikka toisenlaisiakin mielipiteitä on esitetty. Esimerkiksi YK:n asetarkastajien entinen johtaja Hans Blix on ollut sitä mieltä, että tätä uhkaa on tarkoituksellisesti liioiteltu", Herrala pohtii.
Terrorismin vastaisessa taistelussa on perinteisesti käytetty sekä sotilaallisia että diplomaattisia keinoja. Kummatkin keinot ovat kuitenkin rajallisia. Keskeisessä asemassa terrorismin vastaisessa taistelussa ovat kirjoittajakaksikon mukaan YK ja alueelliset järjestöt.
"Ongelmia on tietysti tässäkin, koska YK:n sisällä ei ole koskaan oltu edes yhtä mieltä siitä, ketkä ovat terroristeja. Viime vuosina YK on kuitenkin huomattavasti tehostanut terrorin vastaista toimintaansa", Puistola sanoo.
Jos siis sotilasvoimasta, diplomatiasta, alueellisesta toiminnasta ja terrorismin syntyyn vaikuttaviin tekijöihin puuttumisesta koottaisiin tehokas cocktail, terrorismi saataisiin revittyä irti juurineen? Valitettavasti ei, sillä Puistolan ja Herralan kirja päättyy pessimistiseen toteamukseen:
"Niin kauan kuin ryhmät ovat valmiita käyttämään väkivaltaa oman asiansa ajamiseen, terrorismi on osa elämäämme."