Pääkirjoitus

Ter­ro­ria turha mys­ti­fioi­da

Lontoon terrori-isku muistutti jälleen, että terroristit pyrkivät horjuttamaan länsimaista demokratiaa, luomaan epävarmuutta, hätää ja pelkoa.

Lontoon terrori-isku muistutti jälleen, että terroristit pyrkivät horjuttamaan länsimaista demokratiaa, luomaan epävarmuutta, hätää ja pelkoa.

Keskiviikon isku kohdistui suoraan Lontoon sydämeen. Terroristi ajoi Westminsterin sillalla autolla päin ihmisiä, eteni sieltä kohti parlamenttia ja puukotti poliisia.

Isku oli julkea, sillä parlamentissa oli parhaillaan menossa istunto. On vaikea välttyä ajatukselta, että iskuun sisältyi erityinen viesti, sillä Westminster on yksi maailman vanhimmista parlamenteista. Paikalla oli Britannian korkeinta poliittista johtoa, pääministeri Theresa May, useimmat ministerit ja kansanedustajat.

Neljän kerrotaan kuolleen hyökkäyksessä, heidän joukossaan poliisin ampuma tekijä. Useita kymmeniä haavoittui, ja monet ovat sairaalahoidossa. Vain poliisin nopea toiminta esti laajemman verilöylyn.

Iskun tekijä toimi tiettävästi yksin, mutta hän oli ollut jo aiemmin tiedustelupalvelun tarkkailussa ääriajattelunsa takia. Iskun jälkeen on lisäksi tehty lukuisia pidätyksiä.

Terrori-iskut noudattavat valitettavan tuttua kaavaa. Isketään ihmisjoukkoihin, jotka eivät mitenkään voi puolustautua yllättävää hyök-käystä vastaan. Tällaisia tekoja on vaikea ehkäistä, ellei niistä saada vihiä etukäteen.

Pelon ilmapiiriä on viime vuosina yritetty istuttaa Eurooppaan, kun terroristit ovat toistuvasti iskeneet viattomien ihmisten kimppuun. Niissä on kuollut satoja ihmisiä ja vielä useammat ovat loukkaantuneet tai vammautuneet.

Lontoon isku osui päivälle, jolloin vietettiin vuosi sitten Brysselissä tehtyjen terrori-iskujen uhrien muistopäivää. Berliini, Nizza, München, Pariisi, Bryssel ja nyt Lontoo ovat kaupunkeja, jotka ovat vuoden aikana joutuneet väkivaltaisten hyökkäysten kohteeksi.

Ääriliikkeiden, kuten Isisin ja al-Qaidan tai niistä innoitusta saavien tekijöiden raakalaismaisten tekojen taustalla on pyrkimys lietsoa pelkoa, raivoa ja paniikkia. Islamistista terrorismia ei pidä mystifioida tai oikeuttaa uskonnolla. Kyse on yksinkertaisesti vastenmielisestä rikollisesta toiminnasta.

Terrori-iskujen takia ei pidä lamaantua. Terrorismin uhan alla on voitava huolehtia kansalaisten turvallisuudesta kuitenkin niin, että kansalaisoikeuksia ei rajoiteta.

Samalla on pyrittävä ehkäisemään radikalisoitumista läntisistä vapauden arvoista tinkimättä.

Euroopan tasolla on huolehdittava sujuvasta kansainvälisestä yhteistyöstä ja tietojen vaihdosta terroritekojen ehkäisemiseksi ja aikeiden pysäyttämiseksi. Erityistarkkailua vaativat vierastaistelijat, jotka palaavat takaisin Syyrian ja Irakin taistelupesäkkeistä.

Terrorismin ehkäisy vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Tässä mielessä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin EU:ta varoittavat lausunnot asettuvat outoon valoon. Erdoganin mukaan eurooppalaiset missä päin maailmaa tahansa eivät pian voi kävellä kadulla turvassa ja rauhassa. Tällainen on lievästi sanottuna edesvastuutonta puhetta kumppanimaalta, sillä se voi yllyttää veritekoihin.