Suomen keihäshistoriassa eniten mitaleita rohmunnut Tero Pitkämäki nautti vielä yhdet kakkupalat arvometallia kaulassaan tänä vuonna, kun Suomen Urheiluliitto kahvitti tämän vuoden arvokisamitalistejaan. Pekingin MM-pronssi toi vajaassa neljässä kuukaudessa kuudet mitalikahvit ja -kakut, laskeskeli Pitkämäki.
- Kakkua on mennyt sopivasti. Ei ole vielä tarttunut vyötärölle, seitsemän aikuisten arvokisamitalin mies naureskelee.
Pronssinen mitali killui komeasti kaulassa, mutta Pitkämäelle mennyt kausi on muuten jo mennyttä. Katseet ovat tulevassa.
- Syksy on mennyt suunnitellusti. Ollaan aikataulussa, ja harjoituksissa on ollut hyvä rytmi ja tekeminen. Määrissä on ehkä pientä kevennystä, mutta vauhtiheitot säilyvät kuitenkin samanlaisena. Tekniikkaan ja liikkuvuuteen on keskitytty, ja molemmissa on menty syksyn aikana eteenpäin, Pitkämäki kertoi loppuvuodestaan.
Ensimmäinen kisa koittaa 15. toukokuuta Shanghain Timanttiliigassa. Olympia- ja EM-kauden myötä kisoja on vähennetty tästä vuodesta.
- Ehkä 2-3 kisaa vähemmän nyt. Pyritään tasaiseen rytmiin, ettei olisi kahta kisaa viikon sisään, vaan viikon välein korkeintaan. Pari Timanttiliigan kisaa jää väliin.
Ja kun Urheiluliitto jälleen ensi joulukuussa tarjoaa kakkua, luultavasti sitä halkoo myös Ilmajoelta tullut vieras.
- Siihen on vielä pitkä aika, ja kaikkea voi tapahtua, mutta se on hyvä tavoite, Pitkämäki myhäilee.
Kova kilpailu edessä
Ennen ensi vuoden mitalijuhlia edessä on kuitenkin vielä muun muassa Urheilugaala, ja kahdesti Vuoden urheilijaksi valittu Pitkämäki on jälleen kerran kärkijoukoissa vuoden parasta valittaessa.
- Siinä on kovia kilpailijoita. En tiedä, olisinko niin kauhean ylpeänä ottamassa sitä vastaan pronssisella mitalilla. Ei tietysti ihan paras mahdollinen urheiluvuosi Suomella ollut, mutta yllätyksiäkin toki tuli muun muassa uinnin EM-kisoista, Pitkämäki pohjusti gaalaa.
Suurempaa juhlaa on jo lähelläkin. Isän "paras palkinto" eli puolitoistavuotias Jimi-poika odottelee jo joulua.
- Kova into on päällä päivästä toiseen, hokee tonttuja. Mutta ei varmaan tiedä mitä tuleman pitää, isä nauraa ja arvelee syövänsä ehkä kakkua jouluna.
- Enimmäkseen kuitenkin kinkkua.