Pohjolaan muodostuu voimakas teräsjätti, kun Rautaruukki myydään ruotsalaiselle SSAB:lle. Yhtiön kilpailukyky paranee huomattavasti, mikäli tuotannon työnjako saadaan toimivaksi.
Merkittävä osa Suomen sodanjälkeistä teollisuushistoriaa katoaa, kun 54 vuotta toiminut kotimaisen metalliteollisuuden jättiläinen Rautaruukki sulautuu ruotsalaiseen SSAB:hen. Yhtiöillä on suunnitelma yhdistää kahden yrityksen toiminnot kolmen vuoden kuluessa. Kahden pohjoismaisen teräsyhtiön täytyy tehdä nopeita liikkeitä pysyäkseen kilpailussa mukana. Nimeksi tulee SSAB.
Markkinoiden odotuksista kertoo, että Rautaruukin osakekurssi kohosi parissa minuutissa 30 prosenttia Helsingin pörssissä hieman sen jälkeen kun uutinen yrityskaupasta oli julkistettu.
Kaupalla on kääntöpuolensa. Rautaruukin työntekijöiden kohtalo on huolenaihe. Pörssitiedotteen mukaan yhdistyminen johtaa henkilöstövähennyksiin Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiön ilmoittama viiden prosentin vähennys tarkoittaisi lähes tuhatta irtisanomista.
Rautaruukki on ollut yhdessä Valmetin, Wärtsilän, Outokummun ja Rauma-Repolan kanssa merkittävä tekijä modernin Suomen teollistamisessa.
Suomen valtio synnytti Rautaruukin vuonna 1960, koska telakat ja konepajat tarvitsivat omavaraista metallituotantoa. Rautaruukista tuli menestystarina. Tuotanto kasvoi ja kehittyi vuosi vuodelta, markkina-alue laajeni. Rautaruukin toiminta kattoi lopulta monipuolisen terästuotannon ja konepajaliiketoiminnan lisäksi rakennustuotteet. Raahen ja Hämeenlinnan tuotantolaitokset suolsivat tavaraa piiput kuumina. Henkilöstöä oli parhaimmillaan 12 000.
Hyvinä vuosina yhtiöllä oli itsetuntoa mennä kauppaamaan kattoterästään esimerkiksi Keski-Eurooppaan, jossa oli vuosisatojen aikana totuttu käyttämään ainoastaan tiiltä kattomateriaalina.
Maailma on muuttunut ja teräsmarkkinat mullistuneet mahtivuosista. Globalisaation seurauksena Intian ja Kiinan terästehtaat alkoivat ympäristömääräyksistä piittaamatta puskea markkinoille edullisempia tuotteita. Finanssikriisin kurimuksessa pohjolan teräsjätit ovat joutuneet tekemään tappiollisia tuloksia useana vuonna.
Rautaruukin yhdistyminen ruotsalaiseen teräsyhtiöön saattaa olla ainoa järkevä ratkaisu pysyä mukana kovenevassa kilpailussa. Tuloksena on suuren kokoluokan toimija, jolla on tehtaita kahdella mantereella. Yhdistetty liikevaihto on vuoden 2012 perusteella yli seitsemän miljardia euroa.
Järjestelyssä kiinnittää huomiota ja huolta se, että yrityksen johto siirtyy vankasti ruotsalaiskäsiin. Kun osakkeista menee Ruotsiin 58 prosenttia, määräysvallasta länsinaapuriin siirtyy peräti 75 prosenttia. Suomen valtion omistaman Solidiumin asema suurimpana yksittäisenä omistajana toivottavasti tarkoittaa sitä, että päätöksiin vaikutetaan voimallisesti Suomestakin.
Yhtiön kilpailukyky on 150 miljoonan euron kustannusetujen lisäksi kiinni siitä, miten kaksi erilaista yrityskulttuuria saadaan pelaamaan yhteen ja kuinka erikoistuminen ja työnjako käytännössä toimivat. Toivottavasti päällekkäisyyksien karsinta ei kohdistu vain Suomeen.