Rautaruukin väliaikatulos lupaa parempaa. Uuden vetäjän saanut yhtiö aikoo uusiutua henkilöstövähennysten jälkeen. Se tiennee uusia vähennyksiä.
Valtiovetoisen Rautaruukin tilanne näytti viime vuonna ankealta. Tulos painui pakkasen puolelle, ja vaikeiden yt-neuvottelujen jälkeen noin 700 henkilöä sai lähteä. Konsernin johdossa alettiin samaan aikaan valmistautua sukupolvenvaihdokseen.
Rautaruukin ensimmäisen vuosipuoliskon numerot olivat merkki paremmasta. Tulos vääntyi yllättävästi jo pienelle plussalle. Osin käännettä selittää euron vahvistuminen dollariin nähden. Konserni ostaa raaka-aineita dollareissa ja myy valmistuotteita euroissa. Se ei voi olla näillä kursseilla näkymättä parempana tuloksena, vaikka raaka-aineiden hintojen nousu veikin valuuttahyötyä. Rautaruukki järkevöitti toimintaansa myös myymällä tuotteitaan sinne, mistä niistä sai parhaan hinnan.
Tulosta paransi myös tehostunut toiminta. Tuotantolinjat pyörivät sutjakammin, ja kustannukset alenivat. Rautaruukin parantuneesta vauhdista kertoo paljon se, että yhtiö rämpi neljä vuotta ruotsalaiskilpailija SSAB:n jäljessä. Nyt yhtiöt ovat samalla viivalla. Tehon kasvu on nostanut suomalaisyhtiön käyttöasteet alan eurooppalaiseen kärkeen.
Tulosparannusta ei voi sen sijaan panna kovinkaan syvälle kipeiden henkilöstövähennysten piikkiin. Tappio ei muuttunut voitoksi yksioikoisesti siksi, että henkilöstöä vähennettiin. Siitä tulee säästöjä täydellä painollaan vasta ensi vuonna. Viime vuoden tulosmiinusta tosin pidensi se, että henkilöstövähennysten takia tehtiin 20 miljoonan euron varaus. Se näkyi parannuksena tämän vuoden alkupuoliskon luvuissa.
Rautaruukin tulevaisuuden kannalta vielä tärkeämpää kuin tulosparannus oli ensi vuoden alusta teräsyhtiön ohjat kokonaan ottavan toimitusjohtaja Sakari Tammisen esittelemä uusi liiketoimintamalli ja organisaatio. Huhtikuussa varatoimitusjohtajana aloittanut Tamminen on jo ottanut käsiinsä operatiivisen johdon vuorineuvos Mikko Kivimäeltä. Kun uudet opit tulevat voimaan syyskuun alussa, sukupolvenvaihdos on käytännössä jo täydellinen.
Perinteisen mielikuvan mukaan teräsyhtiössä valetaan muotteihin rautamöhkäleitä ja tehdään teräsnauhoja. Volyymituotanto syö paljon raaka-aineita ja sähköä sekä sitoo pääomia. Tammisen strategioiden avainsanoja ovat massatuotannon asemesta asiakaslähtöisyys, osaaminen ja korkeampi lisäarvo.
Rautaruukin hallituksen hyväksymässä strategiassa sanotaan selvästi, mihin uusilla opeilla pyritään. Tavoite on parantaa kannattavuutta alentamalla kiinteitä kustannuksia. Etenkin myynnin ja jakelun rakenteita on määrä yksinkertaistaa ja hallinnon päällekkäisyyksiä karsia.
Suomeksi sanottuna strategia tarkoittaa, että nyt reilut 12 000 henkilöä työllistävän Rautaruukin tarjoamat työpaikat joutuvat lähivuosina taas syyniin. Valokeila osuu julkaistujen linjausten nojalla enemmänkin konttoripuolelle kuin lattiatasolle. Suuntaus vähentää väkeä on yleinen ja väistämätön. Ilman jatkuvaa kulujahtia yhtiö kuin yhtiö syö tulevaisuutensa eväitä. Toivoa vain sopii, että niin sanottujen kovien irtisanomisten määrä jäisi Rautaruukissa tällä kertaa vähemmäksi.
Suuri muutos on sekin, että Rautaruukki luopuu konserniyhtiöiden kirjavista nimistä ja siirtyy yhteen nimeen kaikissa liiketoimintayksiköissä. Kasvottomalle teräkselle yritetään luoda yksi konsernibrandi. Vaikka sana Rautaruukki voi taipua huonosti ulkomaisten asiakkaiden suissa, nimi on perinteinen. Muodikkaisiin nimihömpötyksiin ei kannata lähteä.