Outokummun toimitusjohtaja Jyrki Juusela uskoo, että Tornion jaloterästehtaalla on vielä paljon kasvuvaraa, vaikka 1,1 miljardin euron laajennusinvestoinnit ovat pian täydessä tuotantovalmiudessa.
Tornion jaloterästehtaan laajennus oli Pohjoismaiden suurin investointi miesmuistiin, kunnes viidennen ydinvoimalan rakennustyöt käynnistyivät viime keväänä Eurajoen Olkiluodossa.
"Meillä on hyviä suunnitelmia Tornion jaloterästehtaan tulevaisuuden varalle, mutta nyt miljardi-investointi pitää saada tuottamaan. Tornion uusi tuotanto tuottaa jo voittoa ja se paranee koko ajan. Käyttöönotto on hieman myöhästynyt, mutta kesällä 2005 investointiprosessi on päätöksessä, minkä jälkeen tehtaan uusi kapasiteetti on käytettävissä täydessä laajuudessaan", kertoo Juusela.
Hän muistuttaa, että Tornion jaloterästehdas on erittäin pitkälle automatisoitu. Juuselan mukaan jaloteräksen tuotantoprosessissa tarvitaan kolme kertaa enemmän automatiikkaa kuin paperikoneessa.
"Siksi harjaantuminen vaativaan prosessiin on kestänyt. Torniossa tehdään hyvin ohutta teräslevyä aivan kuin paperia paperikoneesta."
Juusela jättää Tornion jatkosuunnitelmat nuorempiensa harteille, sillä hän lähtee 33 Outokumpu-vuoden jälkeen eläkkeelle vuodenvaihteessa.
Viimeiset 13 vuotta Juusela on toiminut Outokummun toimitusjohtajana.
Terästuotantoa
myös Kiinassa
Juusela vakuuttaa, että Outokummun koko on jo nyt riittävä kilpailijoiden joukossa. Paikoilleen ei saa kuitenkaan jäädä, siksi Tornion tehtaiden kokoa pitää vielä kasvattaa.
"Kun Tornion tehtaan laajennus valmistuu, Outokumpu kuuluu maailman jaloterästehtaiden kärkijoukkoon. Tavoitteenamme on olla numero ykkönen ruostumattomassa teräksessä eli tehokkain, tuottavin ja paras asiakaspalvelussa."
Kovimmat kilpailijat ovat espanjalainen Acerinox, saksalainen Thyssen-Krupp ja luxemburgilainen Arcelor. Korealainen Posco kuuluu myös maailman johtavien jaloteräsvalmistajien joukkoon.
Outokummun ylimmässä johdossa pohditaan, miten Kiinan ja Aasian alati kasvavaan teräksen kysyntään vastataan. Tällä hetkellä Outokummulla on Kiinassa vain myyntiä.
"Viiden vuoden kuluessa Outokummulla voi olla terästuotantoa myös Kiinassa joko yksinään tai yhdessä jonkun toisen teräksenvalmistajan kanssa. Kiina on niin iso markkina, että siellä on pakko olla läsnä omalla tuotannolla", arvioi Juusela.
Kotimaasta
tuskin kumppania
Juusela uskoo, että valtion osakkuusyhtiöt Outokumpu ja Ruukki, entinen Rautaruukki, ovat liian kaukana toisistaan, jotta niiden fuusiota voisi järkevästi edes ajatella.
"Meidän ja Ruukin tuotteet ovat kovin erilaisia, yhteistä on vain sana 'teräs'. Ruukki valmistaa hiiliterästä ja se kulkee Suomen lähialueilla. Outokummin jaloteräs liikkuu maailmanlaajuisesti, sillä meillä rahdin osuus tuotteen hinnasta ei ole niin merkittävä kuin Ruukilla."
Outokumpu on äskettäin uusinut yritysilmettään. Vanha logo, joka kuvasi kuparista valusenkkaa, on heitetty syrjään.
Juusela vakuuttaa, että Outokummun koko nimi on tarkoitus säilyttää. "Nyt meillä on uusi logo ja joskus sekin uusittaneen."
Valtion omistus
aikansa elänyttä
Suomen valtio ja Kansaneläkelaitos omistavat yhdessä Outokummusta niukasti alle 50 prosenttia. Valtiolla on eduskunnan myöntämä valtuutus pienentää omistusosuutensa kymmeneen prosenttiin, minkä jälkeen tarvitaan eduskunnan uusi päätös.
"Valtion ei pidä enää omistaa tällaisia yrityksiä kuin Outokumpu. Valtio keskittyköön koulutukseen, terveydenhoitoon ja turvallisuuteen, jotka ovat sen ydinaluetta", painottaa Juusela.
Hän toivoo, että kotimainen omistus tehtäisiin houkuttelevaksi kaikille suomalaisille. "Mielestäni on parempi, että suomalaisia yhtiöitä omistavat suomalaiset kotitaloudet kuin amerikkalaiset eläkeyhtiöt."