"Nyt se on tosi, perkele", pitkän linjan kromituotannon työntekijä, metallin ammattiosaston puheenjohtaja Juhani Jaako tokaisee hymyssä suin.
Irti päässeeseen kirosanaan on aihetta, sillä Outokummun hallitus on päättänyt kaksinkertaistaa ferrokromin tuotantokapasiteettinsa Suomessa eli Torniossa. Konsernin kruununjalokivi kiillottaa edelleen kilpeään ja vahvistaa asemiaan teräsykkösenä.
"Kromi on teräksen ydin, kaikki muu sykkii muualle. Tämä on hyvä uutinen Lapille ja koko maalle. Näitä työpaikkoja ei viedä halvan työvoiman maihin", Jaako huomauttaa. Investointi tuo sata kunta uutta työpaikkaa, joista noin 40 Kemin kaivokselle. Siitä tulee Suomen suurin maanalainen kaivos. Kaivoksen tuotantokin kaksinkertaistuu.
Noin 420 miljoonan euron paketti tuplaa ferrokromituotannon ja tekee konsernista primäärikromin suhteen omavaraisen. Ferrokromin markkinahinta on kiivennyt viime vuosina ryskyen ylöspäin samalla, kun monin paikoin maailmalla sen tuotanto takeltelee. Investoinnin jälkeen Outokummulla riittää vielä kymmeniä tuhansia tonneja kullan kallista raaka-ainetta myytäväksi.
Ostajia riittää
jonoksi asti
Ferrokromille löytyy ostajia on jonoksi asti. "Kysyntä on erittäin kova ja hinta hyvä. Nyt Outokumpu joutuu osin ostamaan ferrokromia, jatkossa se myy sitä", Tornio Worksin johtaja Antti Pihko sanoo. Tällä hetkellä konsernin Avesta ja Sheffield ostavat ferrokrominsa ulkoa.
Pihkon mukaan Etelä-Afrikkaa rassaa sähköpula, eikä siellä ainakaan viiteen vuoteen voida laajentaa tuotantoa. Samoja pulmia on Kiinassa ja venäjällä. Outokumpu takoo, nyt kun suhdanne on kuuma.
Kromi on elintärkeä raaka-aine teräkselle: se tekee teräksestä ruostumattoman. Investoinnin taustalla on myös tuotepaletin laajentaminen ferriittisiin laatuihin. Tammikuussa konserni päätti 370 miljoonan euron kokonaisinvestoinnista nikkelivapaiden laatujen valmistamiseen. Tämäkin lisää työntekijämäärää Torniossa noin 90 henkilöllä.
Pörssitiedotteessa Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen pitää ferrokromin tuotannon tuplaamista erityisen houkuttelevana ja kannattavana hankkeena. Pihkon mukaan takaisinmaksuaika on teolliseksi investoinniksi lyhyt. Liikevoiton on nykyhinnoilla laskettu sen ansiosta kasvavan 200 miljoonalla eurolla vuodessa.
Vahva usko
ydinvoimaan
Ferrokromituotannon lisäämistä eli kolmannen ja maailman suurimman ja tehokkaimman uunin rakentamista Outokumpu on suunnitellut jo vuodesta 1995 lähtien. Sähkön hinta ja sen saannin epävarmuus on pidätellyt investointia, mutta nyt sekään ei ole enää esteenä.
Teollisuus on varma, että Suomeen rakennetaan vähintään yksi ydinvoimala lisää työn alla olevan lisäksi. Sähköä tarvitaan, sillä Tornio Worksin sähkönkulutus nousee investoinnin jälkeen 3,3, terawattituntiin.
Rantanen uskoo, että sähköä paljon käyttävän teollisuuden kilpailukyky turvataan Suomessa. Outokumpu on merkittävä osakas Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa. Jos Fennovoima saa myllynsä, siitä on tuplahyöty myös Outokummulle.
"Se on merkittävä kilpailuetu. Puhutaan todella isoista rahoista", Pihko toteaa. Ferrokromituotannon laajentamista ei kuitenkaan ole laskettu Fennovoiman voimalan varaan. "Tämä ei siihen kaadu", Pihko sanoo.
Teräsmiehet ovat ydinvoimamiehiä. Jaako puhuu lämpimästi ydinenenergian puolesta. Samaa linjaa vetää Worksin pääluottamusmies Jorma Jurmu, jonka mielestä Outokummun nyt tekemillä päätöksillä ja Fennovoiman ydinvoimalalla Simoon olisi yhteensä "kekkosmainen" aluepoliittinen merkitys Perämeren kaarelle.
Ferrokromituotannon tuplaavat investoinnit aloitetaan välittömästi.Valmista on vuonna 2011. Saman ajan vie Tornion tuotepaletin laajentamiseen tähtäävät investoinnit.