Sanna Krook valokuvasi näyttelyynsä Raahen terästehtaan miljöötä ja työntekijöitä.
Kun valokuvaaja Sanna Krook mietti Galleria Myötätuulessa kesäkuun lopussa avautuneen näyttelynsä nimeä Teräsmiehen tytär, häntä entisenä raahelaisena hieman hävetti.
– Sehän viittaa minuun!
Onneksi nimi viittaa myös tuhansiin muihin raahelaisiin, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat työskennelleet Rautaruukilla ja myöhemmin SSAB:lla. He kaikki ovat teräsmiehen tai teräsnaisen tyttäriä tai poikia.
Näyttelyä varten hän on kuvannut tehtaan miljöötä, sen työntekijöitä ja tehtaan vaikutuksesta kasvaneita 1970-luvun omakotitalotaajamia.
Tehtaan vaikutus kaupunkiin ja kaupunkilaisiin on ollut suuri.
– Kun tulee keski-ikään, alkaa miettiä, mistä on lähtöisin. Mikä minussa on raahelaista tai pattijokista? hän pohtii.
Työssään Oulun kaupungin tiedottajana Krook kuvaa digikameralla, mutta näyttelytyöt hän on ottanut rullafilmikameroilla, jotka käyttävät 10 tai 12 kuvan rullia.
Kun filmiä on rajoitetusti se pakottaa miettimään ja ajattelemaan ennakkoon.
– Joistakin ihmisistä on otettu ehkä vain kolme ruutua.
Digikameralla ruutuja voi olla keikan jälkeen monta sataa.
Häntä miellyttää filmille kuvaamisen hitaus ja tietynlainen ennustamattomuus. Kuvatessa lopputulosta ei näe heti, mikä sekin tuo oman jännityksensä. Tosin silloin voi käydä niin, että kuvaa huomaamatta muutaman keikan rikkinäisellä kameralla, kuten Krookille kävi.
– Senkään jälkeen en ajatellut, että vaihtaisin digikameraan.
Saamiensa apurahojen turvin hän saattoi keskittyä viime vuoden kesällä valokuvaamiseen parin kuukauden ajan.
– Tänne ajaessani mietin monta kertaa, että on hienoa, kun saa tehdä tällaista.
Tehtaalla hänellä oli oma opas, jonka kanssa hän kulki eri kuvauspaikoilla.
Valokuvaus on kiinnostanut Krookia aina. Ylioppilaaksi kirjoittamisen ja Irlannin Dublinissa vietetyn välivuoden jälkeen hän lähti opiskelemaan Ouluun valokuvalaborantiksi.
– Se on naurattanut aina, että mahtava tulevaisuuden ala!
Myöhemmin hän on opiskellut valokuvausta Torniossa ja Lapin yliopistossa.
Lisäksi hän on ollut kolme vuotta Hannamari Shakyan dokumentaarisen valokuvauksen työpajassa. Näyttelyn kuvat ovat syntyneet sen aikana.
– En pidä itseäni taiteilijana. Valokuvaajana ehkä enemmän.
Hän kokee valokuvansa enemmän dokumentoiviksi kuin taiteelliseksi ilmaisuksi.
Krook sai vuonna 2018 Vuoden henkilökuva -palkinnon Kuvajournalismi 2017-kilpailussa.
– Ehkä minua loppujen lopuksi ihmiset kiinnostavat. Se on loppumaton aihe.
Krook käy Raahessa vanhempiensa luona ja mökillä säännöllisesti. Viime kesänä tehdaskuvausprojektin aikana olikin mukavaa, kun aikaa saattoi viettää Raahessa paljon.
Millaista hänessä oleva raahelaisuus sitten on?
– Se on ehkä joku sellainen mielenlaatu. Ajattelisin, että ehkä sellainen sarkastinen huumorintaju yhdistää meitä raahelaisia, Krook pohtii.
Näyttelyssä on kuva, jossa korkeahkon kuusiaidan takaa näkyy perinteinen 1970-lukulainen omakotitalo.
– Pattijoki omimmillaan!
Sanna Krook: Teräsmiehen tytär Galleria Myötätuulessa Raahessa (Kirkkokatu 28) 16. elokuuta saakka. Galleria avoinna ma–pe kello 10–16.
Sanna Krook
Syntynyt Raahessa vuonna 1976.
Asuu perheensä kanssa Oulussa.
Työskentelee tällä hetkellä Oulun kaupungin tiedottajana.
Ylioppilastutkinto Raahen lukiosta 1995.
Graafisen alan perustutkinto Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitoksesta 1998.
Filosofian maisteri Vaasan yliopistosta, pääaineena viestintätieteet ja sivuaineena nykysuomi ja valokuvaus Lapin yliopiston tiedekunnassa.
Valokuvaajan ammattitutkinto vuonna 2015.
Ensimmäinen valokuvanäyttely Oulun taidemuseolla vuonna 2015.
Vuoden henkilökuva -palkinto Kuvajournalismi 2017 -kilpailussa. Tuomariston mukaan Krookin kuva näyttää ensisilmäyksellä yksinkertaiselta, suoraviivaiselta ja asetellulta, mutta vähitellen yksityiskohtia ja tasoja alkaa löytyä lisää.