Käytän veistoksissani terästä, koska taiteeni on tarkoitettu ikuiseksi", heittää Kari Huhtamo ja hymyilee merkitsevästi. Hän viestittää, että älkää vain ottako tätä liian vakavasti.
Huhtamo on ensimmäinen suomalainen kuvataiteilija, joka on saanut yksityisnäyttelyn yli 150-vuotiaaseen Tretjakovin valtiongalleriaan Moskovassa.
Näyttely Kari Huhtamo - Variatio Arctica Sculptura avattiin torstai-iltana ja se jatkuu lokakuun ensimmäiselle viikolle saakka. Mukana on nelisenkymmentä Huhtamon teräsveistosta vuodesta 1980 lähtien, mutta myös litografioita ja piirroksia.
Tuoreimmat veistokset ovat syntyneet tänä vuonna.
"Olen tehnyt toistakymmentä ihan uutta työtä nimenomaan tätä näyttelyä varten. Mitään emme lainanneet museoista tai muualta", taiteilija selvittää.
Pääosa teoksista löytyy Tretjakovin gallerian uudelta puolelta Tolmatsevskin museorakennuksesta. Siellä on esillä 22 veistosta sekä piirroksia ja grafiikkaa.
Keskustaiteilijataloon Moskova-joen varrelle on mahtunut 12 veistosta ja gallerian vanhan puolen pääsisäänkäynnin eteen vielä neljä suurta veistosta.
Kiillotettu teräs viehättää
Tretjakovin gallerian varajohtaja Lidia Iovleva ei osaa tyhjentävästi selittää, miksi kukaan muu suomalainen ei ole päässyt pitämään yksityisnäyttelyä heille tätä ennen.
"Yksikään suomalainen museo tai valtion organisaatio ei ole tarjonnut meille mitään. Vaikka museomme on ensisijaisesti Venäjän taiteen pyhättö, tunnemme toki muitakin kuvataiteilijoitanne Akseli Gallen-Kallelasta ja Albert Edelfeltistä lähtien. Monet merkittävät venäläiset taiteilijat myös työskentelivät Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa."
Näyttelyn suomalainen kuraattori Heikki Lahelma on tuonut Tretjakovin galleriasta taidenäyttelyitä Suomen museoihin 1980-luvun alusta lähtien. Gallerian johtohenkilöitä - johtaja Iovleva heidän joukossaan - on nähty Lahelman vieraina Helsingissä.
Lahelman opastuksella moskovalaiset saivat ensikosketuksen myös Huhtamon töihin. Huhtamo kiinnostaa muun muassa siksi, että hänen työnsä poikkeavat niin suuresti venäläisestä taidemausta.
"He ihastuivat nimenomaan kiillotettuun teräkseen ja äärimmäisen pitkälle vietyyn viimeistelyyn. Huhtamohan pyrkii siihen, että työt eivät tuntuisi ihmiskädellä tehdyiltä ollenkaan. Itse lisäisin, että sielu on tästä huolimatta paikallaan", Lahelma arvioi.
Tekniikat
töiden mukaan
Huhtamo kertoo päätyneensä teräksen käyttöön siksi, että materiaali ei hapetu niin kuin alumiini ja pronssi.
"Teräs soveltuu käyttämääni laserleikkaustekniikkaan erittäin hyvin, vaikka sen työstämistä ei voi sanoa helpoksi. Tekniikat valitsemme aina työn laadun mukaan. Paksuimpia kappaleita olemme leikanneet vedellä sen takia, ettei teräs lämpenisi ja vääntyisi."
Huhtamo tekee veistostensa mallit käsin hyvin pieneen mittakaavaan alumiinista, paperista tai teräksestä. Avustajat skaalaavat sen jälkeen teokset isommiksi ja tekevät muut tarpeelliset jatkotoimenpiteet.
Teräksen lopullinen leikkaus tapahtuu tutussa tehtaassa, jonka kanssa yhteistyö sujuu. Hyvään lopputulokseen tarvitaan taitavia hitsareita ja muita alan ammattilaisia.
"Haluan saada lopullisen jäljen niin tarkaksi kuin mahdollista, ettei siihen jää minkäänlaisia roiskeita tai muita virheitä", Huhtamo selvittää.
Kari Huhtamon näyttely on esillä Tretjakovin galleriassa Moskovassa 4.lokakuuta saakka.