Melkeinpä kaikki aina vaippaikäisistä ikäihmisiin tietävät sinipunatrikoisen Teräsmiehen. Krypton-planeetalla syntynyt, puolijumalalliset voimat omaava Teräsmies (alkuperäiseltä nimeltään Kal-El) on liki haavoittumaton sankari. Ainakin jos mukaan ei lasketa hänen kotiplaneetaltaan peräisin olevaa kryptoniittia, joka on hänelle kuolemaksi.
Teräsmies osaa lentää, hänellä on röntgen- ja lämpökatse, hän kykenee sinkoamaan avaruuteen pieniä taivaankappaleita. Teräsmiehellä on onneksi ihmismäinen alter ego, lehtimies Clark Kent. Tietysti myös Teräsmiehen arkkiviholliset - etupäässä kaljupäinen Lex Luthor - muistuttavat sankaria hänen kuolevaisuudestaan. Onhan haavoittumaton ja erehtymätön supersankari ehkäpä tylsintä, mitä voi katsella valkokankaalla.
Teräsmiehen suursuosiota
Teräsmies näki päivänvalon kesäkuussa 1938 lehdessä Action Comics, Jerry Siegelin ja Joe Shusterin luomina. Natsi-Saksan noustessa Euroopassa, amerikkalaiset ottivat nopeasti Teräsmiehen kaltaisen kirkasotsaisen ja ennakkoluulottoman sankarin omakseen. Metropoliksessa, jossa Teräsmies ja reportteri Clark Kent vaikuttavat, voi nähdä selkeästi nostalgista muunnelmaa New Yorkista. Hänen siveä lemmenintressinsä, reportteri Lois Lane, oli joka tytön unelmanainen.
Teräsmiehen suursuosio kasvoi päivittäisistä sanomalehti-stripeistä Dave Fleischerin piirrosanimaatioihin, radio-ohjelmiin ja kahteen eri serial-jatkosarjaan (1948-50, Teräsmiehenä Kirk Alyn). Jykeväleukainen George Reeves saavutti Teräsmiehenä suursuosion vuonna 1951 elokuvassa Superman and the Mole-Men. Kylmän sodan valta-aikana - 50-luvun alkuvuosina - Teräsmies kävi mitä oivallisimmasta mannekiinista kommunismin kasvottomia mörköjä vastaan.
Teräsmies sai kuitenkin odottaa seuraavaa suurta ilmestymistään aina 70-luvun lopulle asti. Tuottajapari Alexander ja Ilya Salkind onnistuivat vakuuttamaan Warner Bros -studion, vaikka Teräsmiehen lentämiseen liittyvät erikoistehosteet antoivat elokuvantekijöille harmaita hiuksia.
Brandon muhkea palkkapäivä
Vuonna 1978 ilmestynyt Superman - The Movie oli jättimenestys, eikä vähiten Tähtien sodan (1977) aloittaman scifi-buumin ansiosta. Ohjaaja Richard Donner onnistui hienosti tehtävässään. Tuikituntemattomuudesta pääosaan poimittu, nyttemmin edesmennyt Christopher Reeve oli Teräsmiehenä unohtumaton. Kryptonin suurena poikana hän oli ylvään atleettinen, ja Clark Kentinä puolestaan hersyvän kömpelö ja epävarma.
Huomattavasti Reeveä enemmän palstatilaa sai Teräsmiehen isää, Jor-Eliä esittäneen Marlon Brandon valtaisa palkkapussi.
Tuottajat maksoivat Brandolle 3,7 miljoonaa dollaria ja 10% elokuvan lipputuotoista, vain 13 päivän työstä. Kyseessä oli tuohon mennessä elokuvahistorian muhkein näyttelijäpalkkio yhdestä elokuvasta. Ei ihme, että ylimääräisiä otoksia Brandosta hyödynnettiin niin Superman II:ssa (1981) kuin myös uudessa Superman Returnsissa (2006).
Ohjaaja Bryan Singer (X-Men I-II) on myös keksinyt valita uuteen Teräsmies-elokuvaansa tuntemattoman näyttelijän, Brandon Routhin. Uusi miestähti sekoittaa tulkinnassaan sopivassa suhteessa Christopher Reevea ja George Reevesia.