Tornio Isossa teollisuuslaitoksessa ovat isot luvut, myös jätepuolella. Tornio Worksissa jätteistä lankeavat laskut ovat jo nykyään melkoiset. Mahdollinen jätevero voi kasvattaa edelleen laskupinoa. Niinpä jätteiden tuotteistamista onkin mietitty urakalla kaatopaikkarallin hillitsemiseksi.
Outokummun Tornion tehtailla on jo vuosia hyödynnetty ferrokromikuona maanrakennuksessa. Nyt myös ruostumattoman teräksen kuona pääsee kiertoon muun muassa tierakenteisiin. Röyttänniemellä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitetty ainutlaatuinen prosessi, jolla kuona saadaan kokonaisvaltaisesti hyödynnettyä. Aivan sataprosenttiseen kierrätykseen ei vielä olla päästy, mutta harmaat aivosolut miettivät koko ajan uusia käyttökohteita.
"Vilpittömästi voi sanoa, että aika vihreitä asioita tässä tehdään", kehaisee Tapojärvi Oy.n tuotantojohtaja Jouko Pakarinen. Keskiviikkona vietettiin Tapojärven rosterikuonan rikastuslaitoksen vihkiäisiä. Kesällä alkanut tuotanto on osoittanut, että homma pelittää hyvin.
Torniosta menee maanrakentajille vuosittain noin 320 000 tonnia tuotteistuksen läpikäynyttä ferrokromikuonaa.Teräksenteossa syntyy teräskuonaa vuodessa noin 300 000 tonnia. Kuonasta on jo aiemmin erotettu metalli, ,joka palaa sulatukseen. Kuonasta kymmenisen prosenttia on metallia. Loppu kuonasta on ajettu yhtiön kaatopaikalle: se on kolmisenkymmentä kasettirekkaa päivässä. Tällaisessa rallissa jätealueet olisivat menneet ennen pitkää ummelle.
Tornio Worksin ympäristöpäällikön Juha Kekäläisen mukaan tehdasalueella olisi ilman teräskuonan tuotteistamista jätteeksi oltu kymmenessä vuodessa huutavassa hukassa. Vanha kaatopaikka on täynnä, ja tänä vuonna avattavan uuden jätealueen on täytettävä ongelmajätekaatopaikan vaatimukset. Loppusijoitus maksaa niin paljon, että rekkakyydit kaatopaikalle on saatava mahdollisimman vähiin.
Jätteiden hyödyntämisen yksi syy löytyy jäteverosta. Teollisuus käyttääkin koko ajan tutkimus- ja kehittämisvaroja tuotteistaakseen nykyisiä jätteitä.
"Meneillään on useita Tekes-projekteja, joilla haetaan uusia käyttökohteita", ympäristöpäällikkö Kekäläinen kertoo.
Tapojärven 15 miljoonaa euroa maksanut laitos on Outokummun ja Tapojärven kehittämistyön tulos. Avustusta siihen on saatu 2,8 miljoonaa euroa. Se on laitos, jollaista ei muualla päin maailmaa ole.
Metallit otetaan talteen melkein joka paikassa, mutta lopun kuonan tuotteistamisessa kuljetaan Torniossa selvästi askeleen edellä, Pakarinen sanoo. Siinä on yksi sauma kansainvälistyä kaivosurakointiin, materiaalinkäsittelyyn sekä tehdas- ja teollisuusprosessien hoitoon keskittyneellä perheyrityksellä.
Bisneksenä kuonan tuotteistamisella saa omansa pois. Suurin pihvi löytyy juuri jätteettömyydestä, kaatopaikattomuudesta ja vihertävästä imagosta, Pakarinen ja Kekäläinen sanovat.