Raahelaisissa juniorijääkiekkoseuroissa, Teräs-Kiekossa ja Kiekko-Vesassa on väännetty kättä jo vuosia, pitäisikö samaa työtä tekevien tahojen lyödä hynttyyt yhteen vai ei. Yhdistämisperusteina on ollut se totuus, ettei pienestä kaupungista tahdo riittää pelaajia jokaiseen ikäluokkaan kahdessa seurassa.
Tänä keväänä Kiekko-Vesa juniorit lakkautettiin ja perustettiin raahelaisen edustusjoukkueen siipien suojaan Raahe-Kiekko juniorit. Teräs-Kiekon odotettiin liittyvän uuteen organisaatioon.
"Me emme nähneet mitään perusteita lähteä saman seuran alle. Teräs-Kiekko on Raahen vanhin jääkiekkoseura ja sen toiminta on kokonaisuutena erittäin hyvällä mallilla. Miksi toimiva ja hyvä seura pitäisi lakkauttaa?", Teräs-Kiekon puheenjohtaja Asko Keränen kysyy.
Keränen ei kiellä, etteikö yhdistymisessä olisi ollut omat hyvätkin puolensa, mutta itsenäisenä pysymisellä on oma ideologinen historiansa.
"Teräs-Kiekko on TUL:n alainen seura ja se on luonut sellaisen perustan, joka ei näy urheiluseuratyössä. En lähtisi sitä haavoittamaan. Toisaalta seuramme väki arvostaa, onneksi, muitakin kuin urheilullisia arvoja. Politiikalla ei ole mitään tekemistä päätöksen kanssa."
Keräsen mukaan johtamansa seuran tavoitteet ovat enemmän kasvatuksellisella puolella eikä toiminnassa pääasia ole tähdätä huippumenestykseen.
"Me teemme nuorisotyötä emmekä huippu-urheilua. Valmentajat ja vanhemmat tekevät työtä nuorten ehdoilla, jolloin vähän hitaamminkin kehittyneet lapset saavat mahdollisuuden. Lahjakkuudet ovat muiden seurojen pelaajien kanssa samalla viivalla, ja jos tahtoa ja halua löytyy pelata aikuisenakin, paikka aina löytyy", sanoo vuoden ajan puheenjohtajana toiminut Keränen.
Pesäpallo vie
sponsorirahat
Suomi-sarjassa pelaavan Raahe-Kiekon organisaation ajatuksena on tehdä omista junioreista seuran pelaajia ja pelata tulevaisuudessa vähintäänkin sarjaa ylemmällä tasolla, mestiksessä. Keräsen mielestä tavoitteilla ei ole mahdollisuutta toteutua Raahen kokoisessa kaupungissa.
"Raahen jääkiekossa pitäisi luoda realistisempia tavoitteita. En usko, että täällä voidaan pelata mestiksessä ainakaan seuraavaan 15 vuoteen. Kaupungin väkiluku, otteluiden yleisömäärät ja rahat eivät riitä. Pattijoen Urheilijoiden pesäpallolla on niin vahva asema, ettei jääkiekko voi kilpailla sen kanssa. Sen vuoksi visio pesäpallon kaltaisesta menestystarinasta kuuluu sarjaan ylilyöntejä."
Keränen ei usko sitäkään, että lahjakkaat juniorit jäisivät omalle paikkakunnalle pelaamaan. Arvonsa tunteva jääkiekkolupaus pelaa mieluimmin esimerkiksi Oulun Kärpissä 30 000 euron palkalla kuin Raahe-Kiekossa 3 000 euron palkalla.
"Siinä on myös se vaara, että keskeneräisiä junnuja laitetaan edustusjoukkueeseen. 15-16-vuotias nuori muistaa varmasti lopun ikänsä, jos joku kokenut kehäkettu ottaa luulot pois jo ensimmäisessä pelissä. Edustusjoukkuetta ei tehdä väkisin, siihen tarvittaisiin joku Harkimo, jolla on lompsa kunnossa. Nämä asiat on oivallettu Teräs-Kiekossa. Parasta on vain keskittyä juniorityöhön", Keränen toteaa.