Ei se mitään, vaikka Vaajakosken Terä oli ensimmäisessä vaihdossa pari minuuttia Rasti-Kurikan perässä. Kolmen seuraavan osuuden suunnistajat pitivät huolen, ettei Kalevan Rastiviestien miesten pääsarjan voittajasta ollut epäilystäkään viimeisen osuuden alkaessa.
Itse asiassa viimeisen vaihdon yhdeksän ja puolen minuutin johtoasema takasi ankkuri Heikki Nousiaiselle lönkyttelymahdollisuuden: ilman nilkan muljahtamista tai jotain vastaavaa haveria ei kukaan pystyisi enää tavoittamaan vaajakoskelaisia.
Maalissa joukkue Jonne Lakanen, Timo Joensuu, Juha-Matti Huhtanen, Heikki Nousiainen sai tuuletella seuran kolmatta voittoa lähes yhdeksän minuuttia, ennen kuin toiseksi noussut Anttolan Urheilijat saapui maaliin. Alussa johtanut Kurikka jäi lopulta kolmanneksi noin kahden ja puolen minuutin erolla Anttolaan.
Tylsä loppuratkaisu, mutta samalla osoitus Vaajakosken Terän voimasta. Vaikka ykköstykeistä olivat poissa Jani Lakanen ja Pasi Ikonen, tasoa riitti.
"Kyllä Kalevan Rastiviestit on seurallemme aina ollut yksi kesän päätavoitteista. Tämä on hieno kilpailu, jonka kaltaisia saisi Suomessa olla muitakin. Ja voisivat tämän muutkin huippuseurat ottaa ohjelmaansa", toisen rastiviestivoittonsa pokannut ankkuri Nousiainen kehui.
Myös vuosina 2005 ja 2006 viestiä olivat voittamassa Lakanen ja Joensuu, vain Rasti-Kurikasta siirtyneelle Huhtaselle voitto oli ensimmäinen.
Joen ylitys oli seikkailu-urheilua
Nelikosta vain Jonne Lakanen puhisi tyytymättömyyttään omaan suoritukseensa.
"Loppupuolella menin sata metriä vikaan. Jokea ylittäessä ihmettelin vähän ratamestarin ratkaisua: olin jo vähällä ylittää joen, kun huomasin kartalla mustan viivan (kielletty alue). Hyvin siitä olisi päässyt, mutta päätin mennä sääntöjen mukaan, vaikka oikaisu olisi auttanut paljon."
Nivalalaislähtöinen Timo Joensuu tunsi maaston joukkueesta parhaiten.
"Olihan se melkoista seikkailu-urheilua ylittää joki kolme kertaa. Luulin jo, että päästin kurikkalaiset karkuun, kunnes viimeisellä rastilla kuulin kuulutuksesta, että johdan kisaa. Aika lailla nappisuoritus", Joensuu myhäili.
Juha-Matti Huhtanen kiitteli rataa.
"Tosi positiivinen yllätys minulle, miten hieno rata. Pystyi suunnistamaan virheettömästi, mutta silti pitämään vauhtia yllä."
Heikki Nousiainen etsiskeli kymmenettä rastia.
"Menin sata metriä sivuun, mutta ei siinä paniikkia kuitenkaan tullut, kun ero oli sen verran suuri. Harmitti vain, kun en pystynyt puhtaaseen suoritukseen.
Outo maasto eteläsavolaisille
Anttolan Urheilijain joukkue naureskeli tyytyväisenä kakkossijaansa.
"Ei ollut ihan tyyppimaastoa meikäläisille. Haastava, mutta erinomaisen hyvä rata. Miksei tänne tuoda SM-kisoja", Anttolan ankkuri Mikko Väisänen ja joukkueensa kolmannella osuudella Rasti-Kurikan kantaan nostanut Olli-Pekka Koistinen kyselivät yhteen ääneen.
Rasti-Kurikka menetti pelin lopullisesti toisella osuudella. Matti Vainionpää tunnustautui syntipukiksi.
"Seitsemäs rasti oli minulta täysin hukassa, etsin sitä varmaan viisi minuuttia", kuutisen minuuttia kärjelle osuudellaan hävinnyt Vainionpää tuhisi.