Rautaruukki Oyj:n kaikkien divisioonien liiketulos nousi tuoreimmalla jouluneljänneksellä voitolliseksi. Koko vuosi tuotti konsernille kuitenkin 46 miljoonan euron tappiot ennen veroja. Osinkoa ei siis ole luvassa. Kuluvalle vuodelle odotetaan teräksen tuotantovolyymeihin jo pienoista nousua.
Viimeisimmän vuosineljänneksen "aika kohtuullinen" kahden miljoonan euron liiketulos auttoi pääjohtaja Mikko Kivimäkeä avaamaan helpottuneena viimeisen tulostiedotustilaisuutensa: "Suunta on positiivinen." Kivimäki jättää paikkansa Metson Sakari Tammiselle ensi vuoden alussa.
Ajat ovat tosin edelleen epävarmat, mutta viimeisin neljännes antaa Kivimäen mukaan odottaa sitä, että tänä vuonna päästäisiin 2,8 miljoonan terästonnin tasolle. Se merkitsisi siis Steelin tuotannossa runsasta 200 000 tonnia viimevuotista enemmän. "Sillä on suuri merkitys kannattavuuteen", Kivimäki tähdentää.
Konsernin merkittävin huoli johtuu juuri suurimmasta liikeryhmästä Rautaruukki Steelistä. Sen liikevoitto kutistui 9 miljoonaan euroon. Vielä vuonna 2001 liikevoitto ylsi yli yhdeksänkertaiseksi.
Steelin rajujen henkilöstövähennysten odotetaan jatkossa helpottavan kustannuspaineita. Tuloslaskelmiin on siksi tehty 18 miljoonan euron varaus. Kiinteiden kustannusten taas lasketaan alenevan 40 miljoonalla ensi vuodesta lähtien.
Konsernin toinen murheenkryyni on Fundia. Tämä neljän aladivisioonan ryhmä tahkosi saneerauksista huolimatta tappiota 17 miljoonaa euroa.
"Ongelma on lanka." Lankaryhmä ei ole jalostusastetta nostavien investointien jälkeen saavuttanut tavoiteltua tuotantotasoa niin Hollannissa kuin Taalintehtaallakaan. Parannusta odotetaan vuoden loppuun mennessä.
Jokainen prosentin muutos teräksen hinnoissa vastaa peräti 20 miljoonaa euroa Rautaruukin katteessa.
Viime vuonna teräksen keskihinnat antoivat periksi neljä prosenttia."Pitkillä tuotteilla hinnat ovat oleellisesti tasaisemmat", Kivimäki painottaa ja toteaa hintakehityksen mahdollisesti jo osoittavan varovasti kohti nousua. Myönteistä on sekin, että alan varastotilanne on normaali.
Rautaruukki toimii varsin alueellisesti. Sen markkinat ovat yli 65-prosenttisesti Pohjoismaissa, Baltiassa, Venäjällä ja Puolassa.
Koko alan kysyntä muotoutuu kuitenkin maailmanmarkkinoiden tahdissa. Niitä taas painaa teräskiista. Sen myötä Amerikan markkinat ovat tiukasti tuontitullien takana ja EU:n markkinat kiintiöity.
Kiistan seurauksena oli ensin huima hinnannousu USA:ssa. "Mutta se oli lyhyt riemu." Varatoimitusjohtaja Lauri Mannerkosken mukaan nyt hinnat ovat jo yhtäläiset Euroopan kanssa. Ja erikoistuotteita varten amerikkalaiset ovat jopa joutuneet raivaamaan erikoislupia.
Maailman terästuotanto paisui menneenä vuonna kuusi prosenttia. Kiina on kuitenkin tasoittanut - voimallisesti lisääntyneistä laitoksistaan huolimatta - paineita kuluttamalla ja ostamalla yhä enemmän terästä.
Jatkossa tärkeintä on Kivimäen mukaan se, että EU-tuottajat pysyvät järkevällä tuotantotasolla. EU:ssa litteiden terästen markkinoista peräti 60 prosenttia on neljän suurimman tuottajan käsissä.