Te­räk­ses­tä mak­se­taan Suo­mi-li­sää

Terästeollisuus maksattaa asiakkaillaan Suomi-lisää, arvioi K.Hartwall Oy:n toimitusjohtaja John Hartwall ja varoittaa lyhytjänteisen hintapolitiikan siirtävän työpaikat muualle. "Me ostamme terästä halvemmalla Keski-Euroopasta kuin pystymme ostamaan kotimaasta. Huomattavasti halvemmalla."

_
_
Kuva: Risto Rasila

Terästeollisuus maksattaa asiakkaillaan Suomi-lisää, arvioi K.Hartwall Oy:n toimitusjohtaja John Hartwall ja varoittaa lyhytjänteisen hintapolitiikan siirtävän työpaikat muualle. "Me ostamme terästä halvemmalla Keski-Euroopasta kuin pystymme ostamaan kotimaasta. Huomattavasti halvemmalla."

"Olemme menettäneet valtavasti tilauksia viimeisten 5-6 kuukauden aikana. Me kutsumme tätä ongelmaa Suomi-lisäksi", Hartwall kuvaa.

K.Hartwall on Euroopan johtava rullakoiden valmistaja. Rullakot, joita kaupat käyttävät päivittäistavarajakelussa, tehdään pitkälti teräksestä. Tuotteen hinnasta raaka-aineisiin - lankoihin, putkiin ja levyihin - menee paljon.

"Kun yli puolet tuotteesta on raaka-ainetta ja sen hinnasta 10 prosenttia on pielessä, niin vaikka työpalkat olisivat nolla, niin me emme voi kilpailla."

Etenkin Tsekki, Slovakia ja Unkari valmistavat samoja tuotteita suorastaan uskomattomaan hintaan. Myös kilpailu Kiinasta on kärjistynyt oleellisesti.



Tuonti tökkii


"Rautaruukki on siinä kalliimmassa päässä ja muut siinä toisessa. Eihän meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin ostaa Ruukilta." Luonnollistakin se on, lähimmälle terästehtaalle Lappohjaan kun on vain 150 kilometriä.

"Olemme päässeet kiinni teräksen hintoihin, jotka ovat oleellisesti edullisempia kuin täällä", Hartwall tietää. "Hintaero on 10-15 prosenttia."

Ero on ollut jopa 150 euroa tonnilta. Teräksen hinnat ovat liikkuneet voimakkaasti, mutta edelleen ero maailmanmarkkinoiden ja Suomen hintojen välillä on noin 60-70 euroa tonnilta.

Euroopasta on tosin erittäin vaikea tuoda terästä Suomeen oleellisesti halvemmalla. "Sillä on tendenssi nousta hintatasolle, joka on suurin piirtein suomalainen hintataso."

Myös toimitusajat venyvät. "Meillä on nyt yksi tapaus, jossa myyjä ei vastaa puhelimeen."

Suoraan ei Suomeen halpaa terästä edes myydä. Jos Keski-Euroopasta ostaa terästä, pitää hankinta tehdä paikan päällä ja naamioida vaikkapa jatkojalostuksella Belgiassa.



Tehdasta harkitaan


Erityisen räikeäksi tilanteen tekee se, että yhtiö on satsannut uusimpaan tuotantoteknologiaan. "Meillä on aivan huipputehdas." Sipoossa toimii peräti 56 robottia, kolme laserlinjaa ja huippuluokan pintakäsittelylaitos. Jos ei näillä värkeillä tee tulosta, niin ei millään.

"Halpa työvoima ei ole koko totuus", Hartwall viittaakin työpaikkojen siirtymiseen. Hänen mukaansa pk-teollisuudella maksatetaan Suomi-lisää kaikista pääraaka-aineista, myös aaltopahvista, puusta ja vanerista.

Yhtiö joutui lopettamaan Ikean toimittajana 25 vuoden rupeaman jälkeen, kun tanskalaiset puutuotevalmistajatkin päihittivät hinnoissa, vaikka käyttivät samaa suomalaista puuta. "Kaikessa missä oli massiivipuuta ja metallia meitä ohitettiin mennen tullen." Työt siirtyivät Italiaan, Bulgariaan, Romaniaan, Kiinaan.

"Jos meinaamme pelastautua, kyllä meidän täytyy kansainvälistyä myös tuotannon suhteen. Se on ainoa tapa."

Suunnitelmissa on rakentaa tehdas ulkomaille. "Että ainakin saadaan tietää, mitkä ovat pelimerkit", Hartwall miettii jatkoa. Päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta asemapaikaksi harkitaan vakavasti Tsekkiä tai Slovakiaa. "Me haluamme olla mukana tässä."

Uuden laitoksen on tehtävä ainakin 10-20 miljoonan euron liikevaihtoa. "Se on iso päätös, varsinkin perheyrittäjälle se on vielä isompi päätös. Siinä myydään osa itsestä."

Ilmoita asiavirheestä