Tornion terästehtaan vihkiäisistä on kulunut neljännes vuosisata. Aluepoliittisella päätöksellä syntyneestä yksiköstä on kasvanut alansa moderneimpiin kuuluva tuotantolaitos, jonka laajentumiselle ei tunnu löytyvän rajoja. Jaloteräksen tekeminen istuu kuin hanska käteen Kemi-Tornion talousalueelle, mutta aluskasvillisuus ei ole useista yrityksistä huolimatta päässyt kuin pienelle oraalle. Nyt ollaan taas tosissaan takomassa arvometallille jatkojalostuksen perustuksia. Usko on vankka, ja se näkyy myös meneillään olevilla Perämerenkaaren messuilla.
"Teräksen jatkojalostuksesta voi tulevaisuudessa tulla iso juttu. Röyttän niemeltä löytyy Suomen suurin tietous ruostumattomasta teräksestä", huomauttaa Tornion kaupungin ja yrittäjien omistaman Team Botnia Oy:n toimitusjohtaja Seppo Valtanen.
Parhaillaan kasataan kokonaispakettia kunnianhimoisesta jaloterästuotteiden tuotantostudiosta, joka ottaisi hoteisiinsa teräksen jatkojalostuksen kehittämisen alueella. Studion toimintapiiriin kuuluisi niin tuotteiden suunnittelu, uutta teknologiaa käyttävä tuotanto, markkinointi kuin tutkimuskin.
Hankkeen esiselvitysvaihe päättyy elokuun lopussa. Jos rahoitus menee putkeen, tuotantostudio ja tehdasolosuhteet alkavat tietyin osin ensi vuonna. Valtanen on optimistinen: kolmen isomman kaliiperin yrityksen kanssa neuvotellaan jo sijoittumisesta Tornioon. Ne loisivat aivan uuden perustan jatkojalostukselle.
Nyt talousalueella on vain puolenkymmentä pääasiallisesti jaloterästä työstävää yritystä. Yritysten liikevaihto on kaikkiaan 5-6 miljoonaa euroa vuodessa. Koko maastakin löytyy vain muutama iso ja paljon pieniä jatkojalostajia.
Jaloteräksessä
on haastetta
Jaloteräksen jatkojalostaminen on haastava tie, sen tietävät Kemin Metallituotteen yhtiökumppanit Kauko Kotajärvi ja Reijo Tasala. "Hyppäys mustasta raudasta jaloteräkseen on melkoinen. Mekin olemme perehtyneet asiaan kantapään kautta, ja metallissa on oppimista on edelleen."
Yritys otti jaloteräksen yhdeksi raaka-aineekseen 1984, mutta alkoi panostaa siihen enemmälti 1980-luvun lopulla. Vieläkään volyymit eivät ole kasvaneet kovin suuriksi. Yritys toimittaa muun muassa allaskalustoja erityisesti uimahalleihin. Markkinat ovat lähinnä etelässä.
"Tilauskanta on liian lyhyt ja epävarma. Volyymia pitäisi saada lisää, että päästäisiin monistamaan", Kotajärvi ja Tasala sanovat. Mutta kahdeksalla hengellä pyöritettävän pienen firman paukut eivät omin avuin riitä kovin pitkälle, kun energia menee yrityksen pyörittämiseen.
"Uskomme lujasti jaloteräksen tulevaisuuteen. Tuotantostudio tuleekin ilman muuta tarpeeseen. Projekti on poikinut jo meillekin markkinointiapua."
Aiemmat projektit kuivuivat Kotajärven ja Tasalan mukaan niin perusteellisesti, ettei niistä jäänyt mitään käteen. Nyt odotukset ovat toiset. Heidän mielestään teräsyhtiökin olisi saanut satsata myös jatkojalostukseen. "Se olisi ollut yhteisöllinen etu."
Valtasen mukaan AvestaPolarit on ollut aika paljon eri projekteissa mukana ja tiiviisti meneillään olevassa esiselvitysvaiheessa. "Me toivomme yhteistyön tiivistyvän entisestään", hän sanoo ja vakuuttaa, että tuotantostudiohankkeella rakennetaan nimenomaan pysyvää toimintaa. "Tämä lähtee yritysten tarpeista."
Tuotantostudiossa ovat mukana pohjoisen yliopistot Luulajaa myöten. Se on yksi kolmesta Perämerenkaarelle sijoittuvista metallialan tuotantostudioista. Kaksi muuta ovat Nivalassa ja Raahessa.
Messujanoa sammutetaan
Perämerenkaaren viritykset ovat tulleet Euroopan unionin myötä. Provinssissa ei EU:lle juuri yrmähdelläkään, sillä yhteistyö on saanut siitä uutta potkua.
"Näkyvissä on uusia mahdollisuuksia ja toivoa uudesta", muotoilee Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen.
AvestaPolaritin jättimäiset investoinnitkin alkavat hitaasti, mutta varmasti näkyä myös kunnallistaloudessa. Hän uskoo, että toistaiseksi kahdella valuutalla ja pysyvästi kolmella kielellä syntyy hyvä kokonaisuus.
"Tällaista messutapahtumaa ei toivottavasti kuitenkaan tarvitsee odottaa toiset 30 vuotta. Väli oli kohtuuttoman pitkä", Ronkainen heittää.
Pohjois-Suomen Messujen hallituksen puheenjohtaja, Oulun kaupungin elinkeinojohtaja Mikko Karvo sanookin messujen pyrkivän ripeämpään tahtiin. Tulevaisuudessakin Torniossa pystytetään yleismessuja, sillä erikoismessuille ei löydy potentiaalia.