Tietoverkot nopeutuvat koko ajan. Kiitäjäverkkojen yleistyessä tulee ongelmaksi verkon hallittavuus. Seurauksena on kaaos, jos riittäviä ohituskaistoja ja hallintatyökaluja ei lisääntyvälle informaatiotulvalle pystytä luomaan. Näitä hallintavälineitä on tutkittu Jyväskylässä Terabittihankkeessa.
”Verkkopalvelun tarjoaja ei omista verkkoa, kaupan välineenä on kapasiteetti. Näistä uudet pienyritykset voivat löytää markkinaraon, koska he voivat myydä verkon kapasiteettia eniten tarjoavalle”, ennustaa Terabittihankkeen johtaja, tutkija Timo Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta.
Jyväskylän yliopiston, Tekesin, Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n, WTS Oy:n sekä Yomi-ryhmään kuuluvien Kestel Oy:n, Kesnet Oy:n ja Yomi Solutions Oy:n kolmivuotisessa hankkeessa parannettiin tietoverkkojen palvelujen laatua.
WTS Oy hyödynsi tutkimusta kehittämällä itselleen kansainvälisille markkinoille suunnatun verkonhallintatuote NetWrapperin. Se vähentää turhaa työtä.
”Esimerkiksi yrityksen sisäverkon hallinta voi vaatia kuuden ihmisen työpanoksen, jotta yrityksen palvelut pysyvät koossa”, WTS Oy:n toimitusjohtaja Kari Liuska kertoo.
”Lähes kaikki tähän kuuluva on käsin tehtävää työtä, mutta vaatii tekijältään tietämystä. Hallintatyökalujen avulla tämä ihmisen "viisaus" voidaan siirtää järjestelmään ja ihmisten panostus vapautuu rutiinityöstä toimintansa kehittämiseen. Tehokkaampi verkko vähentää myös laitehankinnoista aiheutuvia kustannuksia”, Liuska sanoo.
Ykkösluokassa elokuviin
Verkkojen nopeus ja kapasiteetti kasvavat rajatuissa verkoissa todennäköisesti jo vuonna 2003 niin suureksi, että niissä voidaan lähettää esimerkiksi elokuvia.
”Kotikäyttäjäkin voi jossain vaiheessa halutessaan päättää, että haluaa juuri nyt katsoa tiettyä elokuvaa tai vaikkapa Brasilian maaleja. Verkon kapasiteetin täytyy riittää määrittelemään, minne tätä informaatiota lähetetään ja kuinka suuren kapasiteetin tämä yhteys vaatii”, myynti- ja markkinointipäällikkö Kari PJ Halttunen Kesnet Oy:stä kertoo.
Terabittihankkeessa pohdittiin, miten tällaiset palvelut voitaisiin käytännössä ottaa käyttöön ja päädyttiin suosittelemaan lentomatkustajille tuttuja palveluluokkia. Tietoliikennepalvelujakin saisi ensimmäisen luokan, bisnesluokan ja turistiluokan hinnoilla ja laaduilla.
”Asiakas miettii, millaista palvelua haluaa ja hakee sen koneeltaan. Verkossa on tieto siitä, millaista yhteyttä – datanopeutta, tiedonsiirron viivettä tai virhettä ja liikenteen prioriteettia – tämä palvelu vaatii, ja ne hinnoitellaan sen mukaan, kuvaa Terabitti-hankkeen johtaja”, ensi viikolla tietotekniikan hallinnasta väittelevä tutkija Timo Hämäläinen.
Myös matkapuhelimille voidaan hallintajärjestelmien kehittyessä määritellä automaattista optimointia suorittavia ominaisuuksia. Käyttäjän ei tarvitse perehtyä hintoihin, vaan ainoastaan antaa puhelimelleen käsky. Sen perusteella puhelimestä löytyy halvin tai nopein reitti, kun mittarina on käytetty sekuntien tai minuuttien hintoja, sekuntiviiveitä tai bittien välityksen nopeuksia.