Lihakunta ja Atria Oyj sekä Oulun kaupunki ovat solmimassa oululaisittain epätavallisen mittavaa maankäyttösopimusta Limingantullissa, jonka asemakaavan muutos on hyväksymistä vaille valmis. Entisestä teollisuusalueesta ollaan tekemässä asuinaluetta Etu-Lyötyn jatkoksi.
Lihakunta on alueen suurin yksityinen maanomistaja. Tontilla olevat rakennukset omistaa Atria, mutta Lihakunta on yksi sen omistajaosuuskunta. Sopimuksella Lihakunta saa rakennusoikeutta tontilleen 53 000 kerrosneliötä eli reilusti tuplaten sen verran kuin esimerkiksi Raksilan marketeissa on tilaa.
Vastapalvelukseksi se maksaa kaupungille 2,3 miljoonaa euroa korvaukseksi alueen yhdyskuntarakentamisesta.
Alueella on saatu neuvoteltua myös kaksi muuta sopimusta, jotka koskevat 19 000 kerrosneliön rakentamista. Kun ne lasketaan mukaan, kaupungin korvaussumma nousee yli 3,8 miljoonan euroon.
Lopuista alueista käydään vielä neuvotteluja, sillä kaiken kaikkiaan asemakaavan muutos tuo Limingantulliin uutta rakentamista 108 800 kerrosneliötä. Niistä lähes kolme neljäsosaa on asuntoja.
Lihakunnan lisäksi sopimukset on tehty myös toisen maanomistajan Jorma Palmgrenin ja pitkällä vuokrasopimuksella olevan Jarkko Marttila Oy:n kanssa. Marttilan tontilla toimii tällä hetkellä Halpahalli ja Palmgrenin tontilla Roi-osa.
Nykyisen Halpa-Hallin tilalle on esitetty asuntorakentamista, mutta naapurissa sijaitsevaan suojeltavaan Vianor-halliin voi sijoittaa kaupan suuryksikön. Kaavamuutoksen hyväksymisen jälkeen rakentamisen tahti on kiinni maanomistajasta. Sopimus velvoittaa esimerkiksi Lihakunnan rakentamaan tai rakennuttamaan tontilleen 8 700 kerrosneliötä kolmen vuoden kuluessa ja 15 000 kerrosneliötä viidessä vuodessa.
Teatrialle aikaa ainakin vuosi
Lihakunnan tontilla olevan Teatrian kohtalo on edelleen auki. Kiinteistöjohtaja Pauli Tuominen Atria Oyj:stä toteaa, ettei sopimusta ole tehty turhan päiten. Töihin halutaan päästä mahdollisimman pian, mutta todennäköisesti rakentamista ei aloiteta Teatrian kohdalta.
"Ainakin sille nyt voi tämän vuoden luvata aikaa."
Tuominen huomauttaa, että itse Atria ei rakenna, vaan etsii yhteistyökumppanin, joka rakentaa. Maankäyttösopimuksia käytetään silloin, kun olemassa oleva asemakaava muuttuu. Jos maanomistajat myyvät tonttinsa edelleen, sitoo sopimus myös uutta omistajaa, huomauttaa kaupungin tontti-insinööri Riku Korhonen.
Se, kuinka nopeasti uudet asuintalot Limingantulliin kohoavat, on kuitenkin kiinni maanomistajien omasta tahdosta, vaikka tietty vähimmäisvelvoite sopimuksissa onkin asetettu. Sen rikkomisesta sakotetaan 50 000 euroa.
Shell lähtee, Esson kohtalo auki
Suuri osa Limingantullin tonteista on vuokrattu enemmän tai vähemmän pitkäksi aikaa. Vuonna 2008 raukeaa Shell-huoltoaseman sopimus, eikä sitä olla jatkamassa, koska huoltamon paikkeille aiotaan rakentaa tärkeä alikulkureitti.
Myös toinen alueen huoltamoista -- Esso -- on vaaravyöhykkeessä, sillä sen paikalle on kaavoitettu asuinkerrostaloja. Tontin vuokranneella Kiinteistö Oy Liiketullilla on kuitenkin vuokra-aikaa vuoteen 2044 saakka, joten ratkaisu on kiinni siitä.
Tekninen lautakunta esitti tiistaina maankäyttösopimusten ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä kaupunginhallitukselle.