Kreikkaa uhkaa ero euroalueesta jo tällä viikolla. Jos niin käy, se ei vaikuttaisi heti Suomen talouteen ja suomalaisten elämään. Monenlaisia uhkakuvia ilmassa kuitenkin on. Viime kädessä kaikki on kiinni EU-maiden yhteisestä päätöksenteosta, arvioivat Handelsbankenin ekonomisti Tuulia Asplund Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto ja Sampo-pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila.
Mitä Kreikan eroaminen eurosta merkitsisi tavallisen suomalaisen elämässä?
Asplund: "Mahdollisesti heikentyvän eurooppalaisen talouskasvun myötä heikomman kasvun vuosia myös meille, ja melko matalaa korkotasoa pidemmäksi aikaa."
Uotila: "Ainakin alkajaisiksi hyödyt, jos olet asuntovelallinen ja sinulla on työpaikka. Vientiteollisuudessa ja herkillä suhdannealoilla tämä ei paljon lohduta."
Murto: "Olennaista on, kuinka hyvin euroalueella poliittiset päättäjät pystyisivät minimoimaan eron aiheuttamia aaltoja. Pahimmassa tapauksessa euroalue voisi ajautua luottolamaan. Parhaimmassa tapauksessa Kreikan ongelma pystytään eristämään ja euroalueen instituutiot rakennetaan vahvemmiksi. Sellainen vaatisi kuitenkin poliittisilta päättäjiltä isompia päätöksiä kuin mitä on toistaiseksi haluttu tehdä. Hajonta näiden vaihtoehtojen välillä on suuri."
Voiko Kreikan irrottaminen euroalueesta saada aikaan luottolaman?
Uotila: "Joksikin aikaa varmasti se aiheuttaisi luottolaman. Luottolama tulee siitä, että pankit euroalueen sisällä pelkäävät toisiaan."
Murto: "Mahdollisesti, jos muiden euroalueen maiden pankkisektoria ei onnistuta tukemaan."
Onko vaarana, että Kreikan mukana kaatuu muita maita, kuten Italia ja Espanja?
Murto: "Tartuntavaara on ilmeinen, mutta Kreikka on selvästi heikoimmassa kunnossa. Sen jälkeen tulee Portugali. Italiaan ja Espanjaankin liittyy ongelmia."
Lue lisää tiistain Kalevasta!