Teollisuuden Voiman eduskunnalta saama myönteinen päätös rakentaa lisäydinvoimaa sai energiavaltaisen perusteollisuuden edustajat myhäilemään tyytyväisyyttään rauhallisen tyynesti.
Pohjoisen teräsjättien Avesta Polaritin ja Rautaruukin edustajien mukaan myönteinen päätös takaa sen, että Suomessa tuotettua, kohtuuhintaista energiaa on luvassa tulevien vuosien ja vuosikymmenien tuotantoon teollisuuden toiveiden mukaisesti.
”Jo nyt 10-12 prosenttia energiasta on tuontisähkön varassa. Mitä suurempi tuonnin osuus on, sitä epävarmempaa. Kun vielä kotimaiset energiantuotantolaitokset vanhenevat ja osittain jopa poistuvat käytöstä, niin on erittäin hvyä asia, että tällainen perusenergiaratkaisu saatiin aikaan”, kiteyttää Rautaruukki-konsernin energia- ja ympäristöjohtaja Jukka Nikula.
Kansallinen kilpailuvaltti
Päätös myös auttaa Suomea selviytymään entistä paremmin Kioton ilmastosopimuksen mukaisista velvoitteista, mitä tehtailla pidetään jopa energian saatavuutta ja edullisuutta tärkeämpänä tekijänä.
”Kun ajatellaan Kioton sopimusta ja ilmastovaikutuksia, niin kyllä ydinvoima on siinä suhteessa kansallisena ratkaisuna kaikkein paras”, sanoo Avesta Polaritin Tornion yksikön johtaja Niilo Suutala.
”Rautaruukin kannalta kaikkein tärkein asia tässä lisäydinvoima-asiassa ei ole sähkön saatavuus, hinta ja ennustettavuus, vaan meillekin tärkeintä on ilmastokysymys. Rautaruukille on erittäin merkittävä asia, että Suomen perusenergiaratkaisu tehdään niin, ettei lisätä ollenkaan Suomen hiilidioksidipäästöjä. Nyt Suomen kansallinen päästötavoite on helpompi saavuttaa ja myös yritykset pystyvät hoitamaan helpommin omat velvoitteensa”, Nikula painottaa.
Avesta Polarit on investoinut viime vuosina miljardien markkojen edestä Tornion terästuotantoon ja jatkoinvestointien yhteydessä on usein kuultu puheita energian saannin turvaamisedellytyksestä.
Myönteinen ydinvoimapäätös ei kuitenkaan saa Avesta Polaritin johtoa lupaamaan suoralta kädeltä pohjoiseen lisäinvestointeja.
”Energiapäätös on ollut kohtalonkysymys ferrokromitehtaan mahdolliselle laajennukselle. Tämä päätös ei ainakaan huononna edellytyksiä jatkoinvestoinneille”, pyörittää pääjohtaja Pekka Erkkilä Avesta Polaritin Coil Products -yksiköstä.
Energiaratkaisu vaikuttaa Torniossa terästehdasta enemmän juuri ferrokromitehtaaseen.
”Nimenomaan ferrokromin tekemisessä sähköenergia on suurin yksittäinen tuotantokustannus, ja meidän kilpailijamme ovat Etelä-Afrikassa, jossa sähköenergian hinta on hyvin edullista. Nyt tehdyn ratkaisun avulla pääsemme hieman lähemmäksi kilpailijoitamme. Teräksessä kilpailutilanne on erilainen, sillä siinä pahimmat kilpailijat ovat Euroopassa ja niiden kanssa me olemme suurin piirtein samalla viivalla”, sanoo Suutala.
Suutalan mukaan markkinoilla käydään kovaa kilpailua eikä suomalaisella perusteollisuudella ole liikoja kilpailuvaltteja, joten energiratkaisua on odotettu hartaasti.
”Kyllä meidän pitää uskaltaa tehdä päätös, joka on jopa vastavirrassa eurooppalaisten, viimeaikaisten päätösten kanssa. Meidän pitää uskaltaa jo siksikin, että olemme Suomessa ja Torniossa kaukana päämarkkinoista ja jollakin tavalla sitä pitää kompensoida”, Suutala sanoo.
Sekä Avesta Polaritin että Rautaruukin edustajat vakuuttavat, että lisäydinvoiman rakentamisesta huolimatta yhtiöissä korostetaan jatkossakin energiatehokkuutta.
Sähkön säästäminen on kuulunut ja kuuluu jatkossakin olennaisesti tuotantoprosessiin.
”Energian hinta on kustannustekijä, olipa hinta nykyinen tai kymmenen prosenttia korkeampi tai alempi. Pyrimme käyttämään sitä mahdollisimman vähän. Suomalaisesta perusteollisuudesta on otettu löysät pois jo vuosia sitten ja itse asiassa sähköenergian suhteen ei edes ole hirveitä säästömahdollisuuksia”, Suutala sanoo.
”Rautaruukissa energian ominaiskulutus ei ole kasvanut viime vuosina. Se on pystytty pitämään tehostamistoimilla kurissa, vaikka koko ajan mukaan on tullut uusia sähkökäyttöjä. Tuotteet kehittyvät ja monipuolistuvat, mikä sekin on tarkoittanut kulutuksen kasvua, mutta koko ajan tehostetulla energiankäytöllä olemme pystyneet pitämään kasvun kurissa”, painottaa Rautaruukin energia- ja ympäristöjohtaja Jukka Nikula.