Teollisuuden ja Suomen kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, miten Suomi pystyy vaikuttamaan EU:n ympäristöpolitiikkaan. Yksisilmäisyyteen ei ole varaa sen paremmin Suomessa kuin koko EU:ssakaan, arvioi Teollisuuden ja työnantajien TT:n johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala torstaina TT:n teollisuuspäivässä Oulussa.
Hänen mukaansa on sinänsä hyvä, että ympäristöasioita hoidetaan yhteisesti EU:ssa: ympäristöongelmat kun eivät tunnista maiden rajoja. Yhteisin säädöksin voidaan myös turvata eri maille suurin piirtein samanlainen kilpailuasetelma, ainakin periaatteessa. Kylä-Harakka-Ruonalan mukaan erityisesti päästökauppadirektiivi ja jätepolitiikka tuovat Suomen selviytymiselle mittavia haasteita.
Suomi on hänen mukaansa maa, jossa päästökaupan piiriin kuuluvia teollisuuden aloja on keskimääräistä enemmän, mutta päästökiintiö on Euroopan tiukimpia eli täällä on paljon jakajia, mutta vähän jaettavaa.
"EU:n päästökauppajärjestelmä on kilpailukyvyn kannalta erittäin ongelmallinen. Koska sekä maiden päästökiintiöt että teollisuuden rakenne ja energian tarve ovat erilaiset, saman alan yritykset voivat eri maissa saada erisuuruisen määrän poikkeuksia. Pahimmillaan hyvätasoiset yritykset kärsivät siitä, että ne ovat tehostaneet toimintaansa ja aikaisemmin. Lisäksi direktiivin aikataulu on niin tiukka, ettei todennäköisesti mikään maa selviydy vaaditussa ajassa."
Kylä-Harakka-Ruonalan mukaan nyt täytyy suunnata katseet vuoden 2012 jälkeiseen aikaan. "Kun valmistellaan Kioton velvoitekauden jälkeisiä ilmastotavoitteita, on välttämätöntä varmistaa, että myös EU:n kilpailijat sitoutuvat niihin. Tärkeää on myös etsiä uusia ilmastosopimusmalleja, ettei päästöoikeuksien niukkuus olisi Suomelle kilpailuhaitta."
Talonpoikaisjärkeä niin ikään koettelevat jäteasiat ovat Kylä-Harakka-Ruonalan mukaan tiivistettävissä sinänsä yksinkertaiseen, mutta vaikeasti vastattavaan kysymykseen: "Mitä on jäte?" Onko tehtaaseen raaka-aineeksi tuotu kierrätysraaka-aine raaka-ainetta vai jätettä? Myös sivutuotteiden luokittelu on osoittautunut ongelmalliseksi.
"Jos mennään siihen, että kaikkea aletaan luokitella jätteeksi, koko ajatus jätteen hyödyntämisestä alkaa lyödä itseään korville! Sivutuotteiden käytön vaikeuduttua aletaankin käyttää enemmän neitseellisiä raaka-aineita."
Aika edetä sanoista tekoihin
Teollisuuspäivässä puhunut TT:n johtaja Seppo Riski kiirehtii hallitusta ryhtymään työllistämistoimiin. Riskin mukaan hallituksen työllisyyden ja yrittäjyyden politiikkaohjelmat ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta yksin niiden varaan ei työllisyysasteen nostamista voi rakentaa.
"Meillä on kyllä hirveän paljon tehty selvityksiä, ehdotuksia ja ohjelmia, mutta itse toimenpiteet ovat odottaneet. Nyt pitäisi olla näkemystä ja rohkeutta viedä asioita eteenpäin, vastustuksesta huolimatta ja vaikka vaalimenestyksenkin riskillä."
Työllisyysasteen nostaminen ja yrittäjyyden lisääminen ovat Riskin mukaan täysin samansuuntaisia tavoitteita. Yrittäjyyden edistäminen edellyttää hänen mukaansa kriittisiä arvioita myös työelämän sääntöjen osalta, kuten sen pohdintaa, voisiko uusia työntekijöitä koskevia koeaikoja pidentää.
Työmarkkinoille ensimmäistä kertaa tulevien nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien osalta tulisi hänen mukaansa voida harkita työehtosopimusten tasosta poikkeavaa sopimuspohjaista aloituspalkkaa. Tämä helpottaisi Riskin mukaan työmarkkinoille pääsyä ja toisaalta madaltaisi uusien yritysten työllistämiskynnystä.
Riski muistutti myös EU:n laajenemisen mukanaan tuomista haasteista. Mahdollinen uhka voi hänen mukaansa olla uusien jäsenmaiden houkuttelevuus investointipäätöksiä tekevien yritysten silmissä: niissä on osaavan väen lisäksi ehkä Suomea pidempi teollinen kulttuuri, alhaisemmat työvoimakustannukset sekä siedettävämpi verotus.