Pohjoissuomalaisen teollisuuden suhdannenäkymät paranevat, mutta vauhti hidastuu, viestittää TT:n teollisuusasiamies Esa Pellikainen. TT:n suhdannebarometri osoittaa, että pohjoisen yritysjohdon näkymiä kuvastava saldoluku on tullut alas toukokuun +70:stä elokuun +12:een. Pohjoisessa odotukset ovat hiukan heikommat kuin koko maassa, jossa luku on +23.
Pellikainen muistuttaa, ettei tosin tarvitse mennä pitkälle taaksepäin, kun näkymät olivat miinuksella. Toimialojen sisällä erot ovat suuria, samoin paikkakuntien välillä.
Asiamies Seppo Saukkonen TT:stä pitää kansainvälisyyden paineessa pärjäämistä edellytyksenä suomalaisyritysten kasvulle.
"Erittäin kova kansainvälinen kilpailu ja pari vuotta alaspäin mennyt hintakehitys ovat vaikeuttaneet kilpailuasemaamme", Saukkonen huolehtii.
Suomen menestyminen on riippuvainen kansainvälisestä kehityksestä, jonka kestävyyttä ei osata arvioida. Maailmantalouden laaja myönteisyys ja kysynnän kasvu Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa avittavat Suomen teollisuutta, jonka viennin ja tuotannon kasvu on voimistumassa.
Kysymyksiä ilmassa
Viime vuonna teollisuustuotanto kasvoi yhdestä kahteen prosenttia. Saukkonen arvelee, että kasvu jää vaatimattomaksi tänäkin vuonna, mutta on ennusteita suurempaa. Teollisuuden suhdanteet ovat tavallista heikommat ja taantuma on jatkunut poikkeuksellisen pitkään. Teollisuuden työllisyys on heikentynyt pari vuotta, mutta tämä kelkka on pysähtymässä.
Teollisuuden syysnäkymät ovat kirkkaat: tilaukset ja vienti ovat kääntymässä nousuun. Kasvun jatkumista ensi vuonna ei uskalleta ennustaa.
"Riittääkö maailmanlaajuinen kysynnän kasvu ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky. Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus", Saukkonen sanailee.
Hän kuitenkin muistuttaa, että viimeksi yhtä vähän pessimismiä oli ilmassa 30 vuotta sitten.
Vuosituhannen vaihde toi talouteen uusia piirteitä, kuten euron ja kansainvälisyyden. Vuoden 2001 jälkeen teollisuustuotanto ei ole juuri kasvanut eikä tuolloin alkaneella jaksolla normaali teollisuuden suhdannekierto toteutunut.
Nyt yritysjohtajien tilauskantaodotukset ovat paremmat. TT:n mittarit ennakoivat kasvun toteutuvan lähiaikoina, ehkä puolen vuoden viiveellä. Korkeasuhdanne voi osua loppusyksyllekin.
Rakentaminen luisuu
Rakentamisen arkitodellisuus ei ole kasvukeskusten todellisuutta, painottaa oululaisen Rakennus-Forum Oy:n toimitusjohtaja Pentti Pajulampi.
"Valtakunnallisesti rakentaminen on tullut hissun kissun alas viime vuosien ajan."
Suomessa 1990-luvun alun lama tiputti rakentamisen volyymit, jotka ovat vakiintuneet 30-40 miljoonaan kuutioon. Viime vuosikymmenen puolivälistä tähän päivään asuntokauppa on käynyt kuumana. Vapaarahoitteisten asuntojen kaupassa ollaan edelleen ennätysluvuissa, mutta korkotaso vaikuttaa herkästi ihmisten ostopäätöksiin.
"Asunnontuotannon määrä on todella korkealla tasolla. Aloituksia oli viime vuonna ennätysmäärä ja veikkaan, että näin on tänäkin vuonna", Pajulampi otaksuu.
Suurin osa tuotannosta on kerrostalotuotantoa Oulun seudulla, mutta myös liike- ja toimistorakennusten lupien määrät kasvavat tänä vuonna reippaasti. Pienimerkityksinen rivitalorakentaminen vähentyy.
"Suurin huolenaihe on teollisuus- ja varastorakentamisen selkeästi laskeva trendi", Pajulampi toteaa.
Se on valumassa puoleen viime vuosikymmenen huippukuutiomääristä, eikä teollisuudessa ole aikeita investointeihin, Rakennusteollisuus RT:n aluepäällikkö Ensio Pynninen harmittelee.