Teol­li­suu­den in­ves­toin­nit kään­ty­neet nousuun

Teollisuuden kiinteät investoinnit ovat kääntyneet kasvuun usean heikon vuoden jälkeen. Kasvun kiihtymisestä huolimatta investointien taso on kuitenkin edelleen varsin matala.

Teollisuuden kiinteät investoinnit ovat kääntyneet kasvuun usean heikon vuoden jälkeen. Kasvun kiihtymisestä huolimatta investointien taso on kuitenkin edelleen varsin matala, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tiistaina julkaisemasta investointikyselystä.

Viime vuonna investoinnit kasvoivat 2 prosenttia vuoden 2003 pohjalukemista, ja tänä vuonna investointien kasvu kiihtyy kyselyn mukaan 7 prosenttiin. Vuodesta 2001 vuoteen 2003 teollisuuden kiinteät investoinnit putosivat noin kolmanneksella.

- 7 prosenttia on ihan hyvä luku mutta melko paljon edellisten suhdannehuippujen alla, EK:n vastaava ekonomisti Penna Urrila arvioi.

Teollisuuden kiinteät investoinnit liikkuvat herkästi ylös ja alas suhdanteiden mukana, eivätkä yli 10 prosentin vuosittaiset vaihtelut ole tavattomia. Urrilan mukaan kysely on antanut viime vuosina varsin luotettavan kuvan toteutuneista investoinneista.

Investointitiedustelun mukaan kiinteät investoinnit nousevat tänä vuonna 3,6 miljardiin euroon viime vuoden vajaasta 3,4 miljardista eurosta. Huippuvuonna 2001 investoinnit ylsivät lähes 5 miljardiin euroon, ja aiempien suhdannehuippujen aikana 4 miljardin rajalla on oltu useasti.

EK:n johtaja Jussi Mustonen muistutti, että pitkäaikainen huoli kiinteiden investointien alhaisesta tasosta on näin edelleen aiheellinen.

Laajennukset
lähdössä käyntiin

Merkittävää investointikyselyn luvuissa on myös se, että laajennusinvestointien osuus on jälleen kasvussa suhdannetilanteen parannuttua.

Investoinneista noin kolmannes on tänä vuonna laajennusinvestointeja, kun kaksi vuotta sitten laajennuksia oli vain 27 prosenttia. Urrilan mukaan 1990-luvun lopun huippuvuosina laajennusinvestointien osuus ylsi kuitenkin jopa 50 prosenttiin.

Mustonen tulkitsi tilannetta niin, että Suomi on vasta nyt pääsemässä mukaan suhdanneaaltoon. Teollisuuden kapasiteetti on ollut koko 2000-luvun alkupuoliskon vajaakäytössä, mikä selittää laajennusinvestointien vähäisyyttä suhteessa korvaus-, rationalisointi- ja ympäristöinvestointeihin.

Investointiaikeet ovat voimakkaimpia kemian teollisuudessa, mutta myös graafisessa teollisuudessa sekä kone- ja metallituoteteollisuudessa kasvuarviot ovat huomattavia. Pieni ja keskisuuri teollisuus aikoo investoida suuryrityksiä innokkaammin.

Kansainvälisesti
keskitasoa

Investointiaste eli kiinteiden investointien suhde jalostusarvoon jää kolmatta vuotta peräkkäin alle 12 prosentin, mikä on Suomessa historiallisesti alhainen lukema. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on kuitenkin pikemminkin keskitasoa, Urrila huomautti.

Jos kiinteiden investointien päälle lasketaan teollisuuden investoinnit tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, kokonaisinvestointiaste nousee yli 20 prosentin. Näin katsottuna investointiaste on pysynyt jotakuinkin entisellään, sillä tutkimuksen ja tuotekehityksen osuuden nousu on peittänyt kiinteiden investointien laskua.

T&K-investointien osuus kaikista investoinneista on kasvanut jo 45 prosenttiin, kun 10 vuotta sitten osuus oli reilusti alle 30 prosenttia.

EK:n viime syksynä tekemään investointikyselyyn vastasi 302 teollisuusyritystä.

Ilmoita asiavirheestä