Työttömyys uhkaa lähteä rajuun nousuun. Teollisuus ei enää jaksa odotella parempia aikoja, vaan vähentää rajusti työvoimaansa.
Talouden veto on ollut tahmeaa jo parisen vuotta. Kokonaistuotannon määrä tipahti 2001 eikä toivotulle nousu-uralle ole päästy. Teollisuuden luottamus heikkeni tammikuussa, kun tuotanto-odotukset synkkenivät alimmalle tasolle kymmeneen vuoteen. Myös tilauskanta aleni. Suomen teollisuuden suhdannetilanne oli tammikuussa EU-maiden synkimpiä.
Parin alavireisen vuoden aikana työttömyys ei kuitenkaan ole lähtenyt nousuun. Teollisuusyritykset tehostivat toimintaansa 90-luvun kasvun vuosina. Vahvojen taseiden ansiosta ne ovat voineet pitää töissä enemmän väkeä kuin suhdannetilanne sallisi. Suuriin irtisanomisiin ja lomautuksiin ei ole haluttu turvautua.
Teollisuus ei enää jaksa odotella parempien aikojen tuloa. Käänne asenteissa tapahtui syys-lokakuussa. Yrityksiltä loppui kärsivällisyys ja ne alkoivat vähentää väkeä. Siihen asti suurilta irtisanomisilta oli vältytty yritysten vahvojen taseiden ansiosta. Väkeä olisi siis töissä enemmän kuin suhdannetilanne olisi sallinut.
Teollisuus ja työnantajat eli TT oli laskenut, että työvoimasta katoaa vuoden aikana noin 12 000-13 000 ihmistä. Nyt puhutaan jo 20 000:sta työpaikan menetyksestä eikä sekään taida olla vielä katto. Jos talouskasvu ei käynnisty viimeistään syksyllä, työttömien joukko saattaa kasvaa hälyttävän nopeasti.
Lamavuosien pakottamana yritykset trimmasivat itsensä viime vuosikymmenellä huippukuntoon. Toimintoja tehostettiin, yksikköjä yhdisteltiin ja tuottamattomat rönsyt lopetettiin tai myytiin pois. Taseet saatiin vahvoiksi, että niiden turvin yritykset ovat kestäneet ilman paniikkia pari taantumavuotta.
Niin pitäisi ajatella nytkin. Ammattitaitoisesta työvoimasta kannattaa pitää kiinni. Kun nousukausi alkaa, sitä ei enää ehkä ole saatavissa takaisin kovallakaan rahalla. Jos työttömyysaika kestää parikin vuotta, työntekijä on menettänyt osan ammattitaidostaan, kun sitä ei ole voinut pitää yllä käytännön töissä.
Suurin pelko onkin, että taseiden turvin yrityksissä pidetty työvoima puretaan nyt vauhdilla ulos työttömyyskortistoon. Toinen pelko on, että teollisuuden suhdanteet välittyvät vähittäiskauppaan entistä nopeammin. Jos palveluala ei enää kykene imemään vapautuvaa työvoimaa, työttömyysnumerot voivat hypähtää jopa kaksinumeroisiksi.
Työttömyysvakuutusrahasto onkin varautunut työttömyyden kasvuun. Se purkaa pahan päivän varalle kerättyä Emu-puskuria noin 160 miljoonaa euroa tänä vuonna. Rahalla kevennetään työttömyysvakuutusmaksuja.
Suomi ei tietenkään voi mitään alavireiselle maailmantaloudelle, jota Irakin sodan uhka pitkittää. Vaikutukset talouteen ovat kuitenkin hankalia. Jos öljyn hinta pysyy jatkuvasti nykyisellä korkealla tasollaan tai jopa nousee, asumiskustannukset kallistuvat rajusti. Se taas vaikuttaa kansalaisten ostovoimaan ja kulutuskysyntään.
Teollisuuden erityishuolena on Suomen tärkeimmän vientimaan Saksan tilanne. Maan talous on dramaattisesti heikentynyt, mikä on näkynyt suomalaisyritysten viennin laskuna. Näihin aikoihin asti vienti Britanniaan on vetänyt, mutta nyt kysyntä saarivaltakunnassa on hiipunut. Se tietenkin merkitsee vaikeuksia Suomen teollisuudelle.
Suurten yritysten ohella myös pienillä yrityksillä on ongelmia. Niiden suhdannenäkymät ovat apeita eikä elpymistä ole nähtävissä tämän vuoden alussakaan.
Talouden ja työllisyyden nopea heikentyminen on tullut karvaana yllätyksensä myös vaalikampanjaa käyville puolueille. Lupausten sijasta pian joudutaan kilpailemaan siitä, kuka esittää rohkeimman leikkauslistan.