Metsäyhtiö Stora Enson ilmoitus lopettaa sanomalehtipaperin tuotanto Varkaudessa ajoittui huonoon saumaan. Metsäjätti kertoi päätöksestään heti ydinvoimapäätösten jälkeen.
Toisaalta juuri sanomalehtipaperista on maailmalla ylitarjontaa. Samaan aikaan kova kilpailu markkinoilla on pudottanut sanomalehtipaperin hinnan noin 400 euron tonnihintaan. Silti ei pidä unohtaa, että nimenomaan suurteollisuus Suomessa on toistuvasti vaatinut hallitukselta elinkeinoelämää tukevia energiaratkaisuja.
Jossain vaiheessa ehdittiin jo epäillä, että vientiteollisuuden vaikeuksien myötä selvittäisiin nykyisellä energiantuotantokapasiteetilla. Teollisuus kävi kuitenkin tällaisten uhkakuvien vallitessa lobbauskierroksen vakuuttaakseen hallituksen uusien ydinvoimaloiden tarpeesta. Sen seurauksena työ- ja elinkeinoministeriö täsmensi talvella sähkönkulutusarviota.
Teollisuus on ollut huolissaan kilpailuedellytysten heikkenemisestä. Suurteollisuus on julmistellut, että ilman kohtuuhintaista energiaa tuotanto ja tehtaat siirretään halvempien tuotantokustannusten maihin. Lääkkeeksi kierteen katkaisemiseksi on esitetty uusia raskaan teollisuuden sähköntarvetta tyydyttäviä energiaratkaisuja.
Nyt energiapakettia on tullut roppakaupalla, mutta metsäteollisuus kiittää kertomalla väen vähentämisestä Varkaudessa.
Teollisuuden investointilupaukset lisäydinvoiman vastineeksi ovat mitä ilmeisimmin syy siihen, minkä takia aiemmin ydinvoimaan kriittisesti suhtautunut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen taipui esittämään kahta reaktoria. On syytä hartaasti toivoa, että keskustalainen iltalypsy tuottaa tällä kertaa tulosta.
Kansalaisilla on lupa odottaa teollisuudelta investointipäätöksiä, kun vuorineuvosten ei enää tarvitse pelätä sitä, että Suomesta loppuu energia. Vaikka ydinvoimarakentamisesta vastaavat pääsääntöisesti yksityiset yritykset, niin uusiutuva energiapaketti käy raskaasti veronmaksajien kukkarolla.
Parin vuosikymmenen kuluttua todennäköisesti jo seitsemän ydinreaktoria kehrää sähköä teollisuuden tarpeisiin. Metsä-, metalli- ja teknologiateollisuus ovat kehityksen merkittävimpiä hyötyjiä. Juuri niiltä odotetaan ripeitä investointipäätöksiä.
Teollisuuden on syytä vastata huutoonsa ja avata patoutuneet investointihanat. Mittava energiapaketti tuo parhaimmillaan kaivattua toimeliaisuutta, työtä, tilauksia ja moninkertaisia myönteisiä kerrannaisvaikutuksia suomalaisille.
paakirjoitus@kaleva.fi