Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) hämmästelee nettipohjaista ammattihenkilörekisteriä koskevaa kohua. Suunnitellusta nettirekisteristä voisi TEO:n mukaan saada vain tarkoin rajattuja tietoja, joita jo nyt kuka tahansa voi saada soittamalla keskukseen. Puhelimitse voi saada myös esimerkiksi tiedon lääkärin tai hoitajan saamasta huomautuksesta, jota ei netin kautta saisi.
TEO:n mukaan uudistuksesta on levinnyt väärää tietoa, joka on herättänyt levottomuutta terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Uudistusta vastaan on suunnitteilla mielenosoitus ensi viikolla, ja se on kirvoittanut myös kiivasta keskustelua nettisivuilla ja yleisönosastoissa.
Terhikki-rekisterillä halutaan varmistaa potilasturvallisuutta ja tehostaa palvelujen laadun valvontaa. TEO:n tietoon tulee joka vuosi muutamia terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka ovat jatkaneet ammatinharjoittamista, vaikka heiltä on poistettu ammatinharjoittamisoikeus.
Potilailla ja asiakkailla oikeus tietoon
Suunnitellusta nettirekisteristä saisi tiedon ammattihenkilön rekisterinumerosta, syntymävuodesta ja ammattipätevyydestä sekä siitä, onko hänen oikeuttaan harjoittaa ammattiaan rajoitettu. Tiedon saisi kirjoittamalla ammattihenkilön nimen tietopalvelun hakukenttään.
Internetistä ei saisi esimerkiksi listaa kaikista Suomen sairaanhoitajista eikä myöskään kenenkään osoite- tai työpaikkatietoja, joilla terveydenhuollon henkilöstöä voisi jäljittää.
Nykyisin oikeusturvakeskukseen tulee päivittäin kymmeniä soittoja työnantajilta, jotka varmistavat, että työnhakijalla on ammatinharjoittamisoikeudet tallella. Tietojen tarkistaminen on tärkeää potilasturvallisuuden kannalta, mutta puheluihin vastaaminen sitoo TEO:ssa paljon aikaa.
Myös potilailla ja asiakkailla on oikeus varmistaa, että he ovat tekemisissä koulutetun ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi koulutettu hieroja on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, mutta hierontapalveluja saa tarjota kuka tahansa. Rekisteristä asiakas voi tarkistaa, onko hierojalla myös asianmukainen koulutus.
Nettirekisteri ei ole suomalainen keksintö, vaan vastaava on jo käytössä monissa maissa, esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Englannissa. Ruotsissa sellainen otetaan käyttöön lähiaikoina, kerrotaan TEO:sta.