Euroopan parhaan lohijoen Tenon tulevaisuutta varjostavat uhkakuvat ovat lisääntyneet. Kalabiologi Anssi Eloranta Jyväskylästä kertoo, että kalatutkimus on havainnut Tenolla huolestuttavia muutoksia.
"Esimerkiksi lohen esiintymisalue on kaventunut yli 200 kilometrillä, ja osa esiintymisalueesta on muuttunut pelkästään tittialueiksi.
Normaalilta näyttävän saaliskäyränkin takana piilee harha, sillä käyrän aallonpohjat ovat syventyneet, ja tietyn saalismäärän saavuttamiseen tarvitaan nykyään yhä suurempi pyyntiponnistus."
Elorannan mielestä huolestuttavinta on suurien naaraiden lukumäärän merkittävä supistuminen saaliissa. Kolmen merivuoden naarat muodostavat kuitenkin keskeisen geenipankin, jonka merkitys korostuu erityisesti katovuosina.
Tenon sivujokien lohikanta romahtanut
Tenon pääuoman ohella Karas- ja Jiesjoki ovat tärkeimpiä Tenon isojen naaraslohien lisääntymisalueita. Juuri valmistuneen norjalaistutkimuksen mukaan näiden sivujokien lohikannan suuruus eli kalastettava kanta ja kuteva kanta yhteensä ovat vain 10-15 prosenttia siitä, mikä tarvittaisiin suotuisan emokalamäärän ylläpitämiseen.
"Myös vastikään ilmestyneen J-P Vähän väitöskirjan tulokset viittaavat samansuuntaiseen tai jopa vakavampaan muutokseen Utsjoen pääuoman yläosassa. Tämän alueen monen merivuoden lohikanta on ollut jo vaarassa kadota sukupuuttoon liian voimakkaan pyynnin vuoksi" Eloranta sanoo.
Hän muistuttaa, että myös lohitautien riski on todellinen. Mahdollisella lohiloistartunnalla olisi murheelliset ja pitkäaikaiset vaikutukset Tenon jokilaakson elämään.
Eloranta kysyy, mikseivät Norjan ja Suomen viranomaiset ole kantaneet asiasta riittävää huolta. Tenojoen kalastussääntö ja valtiosopimus ovat jo 17 vuotta vanhoja. "Neuvotteluyritykset ovat rauenneet desinfiointi-, ulkopaikkakuntalaisten kalastusoikeus- tai vuonon kassikasvatuskiistoihin. Itse lohta koskevat keskeiset kysymykset ovat jääneet toissijaisiksi. On käsittämätöntä, ettei Tenon kaltaiselle lohijoelle ole saatu aikaiseksi edes suojelu- ja säätelyohjelmaa, jollaiset ovat olleet säätelyn perustana esimerkiksi skottilaisilla Spey- ja Dee-joilla jo vuosikausia."
Norjalla valmiuksia kalastusrajoituksiin
Eloranta kertoo, että norjalaiset ovat toteuttaneet ja edelleen toteuttamassa merkittäviä kalastusrajoituksia Finnmarkenin merialueella.
Myös Tenon norjalaista jokikalastusta edustava Laksebrevförening on ilmoittanut halunsa perustaa lohikannan säätelyn tieteelliseen tutkimukseen, mutta he odottavat suomalaisilta vastavuoroisuutta ja keskittymistä oleellisiin kysymyksiin.
Mitä tekee Suomi? Elorannan mielestä on ilmiselvää, ettei Tenon nykyinen säätelyjärjestelmä vastaa nykyajan vaatimuksia.
"Tänä päivänä tarvitaan nopeita ja joustavia säätelypäätöksiä jopa kalastuskauden kuluessa. Suomen reagointimahdollisuuksia heikentää erittäin kankea, osin perustuslain mukaiseen käsittelyjärjestykseen sidottu päätösjärjestelmä. Nyt tarvitaan pikaista Tenojoen sääntö- ja sopimusneuvottelujen käynnistämistä", hän sanoo.
Elorannan mielestä tärkeintä on ensin nostaa Tenon lohen tuotanto suotuisalle ICES:n (Kansainvälinen Merentutkimuslaitos) ja NASCO:n (Pohjois-Atlantin Lohen Suojelujärjestö) suosittelemalle tasolle.
"Tämän jälkeen voidaan kiistellä, kuinka pyydettävä osuus jaetaan eri kalastajaryhmien kesken. Mielestäni kaikkien Tenolla kalastavien tulee osallistua talkoisiin ja myöntyä kipeisiinkin päätöksiin. Paikallisilla tulee olla saaliinjaossa etusija. Meidän turistikalastajien on syytä varautua jopa sellaiseen tilanteeseen, jossa emme voisi pyytää huonona vuotena lainkaan lohta", hän sanoo.