Tenon toinen tulva kääntyi torstaina laskuun. Toisin kuin aikaisemmin Ivalojoella ja Ounasjoella Tenossa vesi pysyi hyvin uomassaan.
Nousuvaraa kevään ensimmäiseen tulvahuippuun jäi vielä 30-40 senttiä. Nuorgamin eteläpuolella Piltamossa asuva Veikko Guttorm kertoo, että hänen talonsa kohdalla vesi on laskenut noin 20 sentin vuorokausivauhdilla. Teno on kuitenkin vielä lähes ääriään myöten täynnä vettä.
Tulvavedestä huolimatta kulkuttajat ja rannalta onkijat ovat päässeet saaliin makuun.
"Ei kuitenkaan samaan tahtiin kuin aikaisempina vuosina. Matalan veden vuosina totuttiin ennätyssaaliisiin", Guttorm tietää.
Kesän kulkutus
jää vähäiseksi
Tulva on haitannut myös perinteistä kulkutusta. Guttorm kertoo, etteivät kaikki edes ole innostuneet syvän veden aikana kuluttamaan eikä kaikkiin paikkoihin ole päässytkään.
"Kulkutus loppuu kesäkuun puolivälissä, joten ensi viikolla on vielä pari pyyntipäivää. Vesi ei kuitenkaan ehdi laskea riittävästi", hän sanoo.
Tenolla vanhojen tilojen oikeuksiin kuuluva kulkutus tarkoittaa tasapohjaisilla koskialueilla veneestä tapahtuvaa ajoverkkopyyntiä. Tenossa on tiettyjä loivarantaisia paikkoja, joissa kulkuttaminen onnistuu.
"Alakönkään alapuolella on hyvä kulkutuspaikka. Myös sen yläpuolella Piltamossa on lyhyt kulkutukseen soveltuva paikka. Kyllä ne näkyvät niissä verkkoja nakkelevan toivoen, että verkko pohjaisi, mutta paremmin paikkoja on Norjan puolella. Sinne suomalaisilla ei tietenkään ole menemistä", Postipekkana tunnettu Pekka Haapala kertoo.
Pekka Haapala on eläkkeellä oleva postinhoitaja, joka on soutanut Tenoa yli 40 vuotta. Hän seuraa jokielämää kotoaan noin kymmenen kilometriä Utsjoen kirkonkylästä ylävirtaan.
"Vesi laskee kovaa kyytiä. Juuri nyt kalaa saadaan Alakönkäältä. Alkuviikosta kalastajat kertoivat, että Tenoon on tullut iso lohiparvi, josta saalista on myös saatu."
Tänä kesänä lohi nousee Tenoon myöhemmin kuin esimerkiksi viime vuonna, jolloin lohi ryntäsi jokeen heti toukokuussa kun jäät lähtivät.
"Kesäkuun puolella tapahtuva nousu on hyvä merkki. Mitä myöhemmin lohi on noussut, sitä parempi lohikesä yleensä on tullut. Toisaalta kukaan ei tiedä, kuinka paljon meressä nyt on nousijoita. RKTL on kyllä ennustanut, että tämä vuosi kuuluu vielä heikkoihin lohivuosiin", Haapala kertoo.
Lohi nousee vauhdilla Ylä-Tenolle saakka
Myös Haapalan mielestä tulva on lohen kannalta hyvä asia, sillä lohi pääsee nousemaan Ylä-Tenolle saakka.
"Korkean veden aikana lohi yleensä nousee nopeasti, sillä kunnollisia levähdyspaikkoja ei ole, kun suvannoissakin on kova virta. Nousussa olevat noin kymmenen kilon lohet uivat muutamassa vuorokaudessa ylös saakka."
Sen sijaan soutajan kannalta korkea vesi on huono asia. "Väljässä vedessä uivaa lohta on vaikea tavoittaa. Kun lohella on nousuvimma, se ei malta ottaa kunnolla kiinni, näykkii vain. Kun vesi laskee, tilanne paranee, kun kala malttaa pysähtyä suvantoihin", Haapala sanoo.