Lohestusoikeuksiin liittyvä kotipaikkakikkailu Utsjoella halutaan kuriin oikeuden päätöksellä. Sodankylän kihlakunnansyyttäjä Jussi Zerni syyttää maaliskuussa Lapin käräjillä neljää lantalaista rekisterimerkintärikoksesta.
Miesten epäillään antaneen vääriä tietoja väestörekisteriin salaamalla todellisen kotipaikkansa. Tapaukset eivät ole ainoita Tenojokilaaksossa. Lohen takia utsjokisiksi itsensä narranneiden todellisen määrän uskotaan olevan moninkertainen.
Syy on hyvin yksinkertainen: Raha, ja ahneus siihen. Kalastusluvan hinta Tenojoen laaksossa asuvalle paikkakuntalaiselle on vain murto-osa normaalista turistiluvasta.
Tenojoen kalastussääntöä valvovan Lapin TE- keskuksen kalatalousjohtaja Olli Tuunainen sanoo vapaamatkustajien määrän lisääntyneen vähitellen viime vuosina. Hänen mielestään peli on syytä viheltää poikki ennen kuin se riistäytyy käsistä tykkänään.
"Tämä porukka on aiheuttanut närää sekä aidosti paikkakuntalaisten että lainkuuliaisten lohituristien keskuudessa. Se on epäreilua", Tuunainen sanoo.
Paikalliselle asukkaalle lohen viehekalastuslupa maksaa viisi euroa koko kalastuskaudelta. Turistiluvan hinta on kalleimmillaan 35 euroa vuorokaudelta.
"Ero on sen verran iso, että se houkuttelee keplotteluun", Tuunainen sanoo.
Utsjoella näiden "lohilintujen" kevät- ja syysmuutto näkyvät selvänä piikkinä väestötilastoissa: keväällä kunnan asukasluku kasvaa ja syksyllä vähenee - vuodesta toiseen.
Lain tulkinta vaikeaa
Henkikirjoittaja Torsti Patakangas Lapin maistraatista myöntää nykyisen väestötietojärjestelmän antavan mahdollisuuden myös vilpin tekoon.
"Ennen nykyistä tietokoneaikaa kotikunta määräytyi tammikuun ensimmäisen päivän mukaan. Se päti koko vuoden vaikka ihminen muuttikin toiselle paikkakunnalle. Nyt on toisin, ja kotikunta voi muuttua rekisterissä hyvinkin tiuhaan", Patakangas sanoo.
Rekisteritietojen antaminen perustuu hänen mukaansa luottamukseen. Ihmisten uskotaan toimivan rehellisesti.
"Jos tätä luottamusta käytetään väärin, kyseessä on varsin voimakkaasti kriminalisoitu teko. Tuomio on enimmillään kolme vuotta vankeutta", Patakangas sanoo.
Kotikuntalaista puuttuu selkeä määritelmä kotikunnasta. Mikäli ihmisellä on monta asuntoa, hän voi lain mukaan itse ratkaista mikä on hänen vakituinen asuinpaikkansa.
"Tämä tekee siitä hankalasti tulkittavan. Toivottavasti nyt alioikeudessa käsiteltävät tapaukset johtavat jonkinlaiseen ennakkopäätökseen myöhemmin", Patakangas sanoo.
Sääntöä muutettava
Patakangas ja Inarin nimismies Kauno Fagerström uskovat, että tehokkaimmin tähän ongelmaan purisi Tenon kalastussääntöön selkeästi kirjattu paikkakuntalaispykälä.
"Nykyinen määritelmä on liian tulkinnanvarainen", Fagerström sanoo.
Kalastussäännössä paikallinen asukas on Tenojokilaaksossa vakituisesti asuva ihminen - ilman tarkempia perusteluja. Jokilaakso kattaa sen mukaan Tenon pääuoman ja merkittävimmät sivujoet.
Kalatalousjohtaja Olli Tuunainen on toista mieltä. "Norjan ja Suomen välistä rajajokisopimusta ja kalastussääntöä ei noin vain muutella. Nopeimmillaankin se ottaisi useita vuosia."
Hänen mielestään poliisin ja syyttäjän valitsema "suomalainen käräjämalli" on paras ja toimivin.
"Siinä haetaan laille selkeä tulkintaa. Toivottavasti asia etenee myös ylempiin oikeusasteisiin, ja siitä saadaan ennakkopäätös", Tuunainen sanoo.