"Ammattimiestä siihen tarvitaan näin tuulisella säällä", sanoo Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Guttorm ja hylkää kunnanjohtaja Jari Kotimäen tarjouksen lähteä soutumieheksi kulkutukseen -Tenon perinteiseen ajoverkkopyyntiin.
Manttaalioikeuksiin perustuva perinteinen pyynti päihittää saalismäärillä mitattuna edelleen kalastusmatkailun lohiannin. Norjalaisten ja suomalaisten perinnepyynti otti vuonna 2002 noin 109 tonnia Tenojoen koko saaliista, joka oli kaikkiaan hieman yli 190 tonnia.
Suomen puolen yli 90 tonnin kokonaissaaliista perinteiseen nautintaan pohjaava pyynti antoi yli 51 tonnia. Norjan miltei 100 tonnin lohimäärästä vastaava kalastus toi yli 57 tonnia.
Paikallisen pyynnin osuus vahvistuu entisestään, kun lukuihin lisätään jokivarsikuntien muiden asukkaiden saaliit. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastojen mukaan kuntalaiset saivat noin 145 tonnia Tenon viime kesän kokonaissaaliista. Suomen puolella paikallisten osuus oli yhteensä 56 ja Norjan puolella peräti 88 tonnia.
Kalastusmatkailijoille Teno antoi noin 44 tonnia. Suomessa turistien osuus oli vajaat 33 tonnia ja Norjassa vain 11 tonnia.
Valtaosan lohen antamasta tulosta tuovat kuitenkin matkailijat. Guttorm arvioi kokonaistuoton nousevan Suomen puolella yli kahteen miljoonaan euroon, josta Utsjoelle jää arviolta puolet. Kalastusmatkailijoita kävi 10 500, ja heille kertyi lupavuorokausia yli 37 000.
Guttorm sanookin, ettei nykyinen malli toimi. Se vaatisi parempaa kalastusmatkailun ja paikallisen pyynnin yhteensovittamista. Sopuratkaisuksi hän tarjoaa joen pilkkomista turisteille tai paikallisille varattuihin erillisiin alueisiin.
Guttormin mukaan Tenon lohta olisi kyettävä hyödyntämään taloudellisesti paljon nykyistä tehokkaammin. Turistien tuomien eurojen määrää olisi lisättävä, mutta myös paikallisen pyynnin rahallista antia olisi syytä parantaa.
Paikallisesta saaliista varsin pieni osa tulee myyntiin. Oma jatkojalostus on vähäistä ja kuljetuksen vaatimat kylmäketjut puuttuvat. Perinteinen saamelaisten alkuperäistuotanto ei ole taipunut ajan haasteisiin.
Osan moitteista Guttorm heittää saamelaisten parlamentille eli käräjille, joilla hän itsekin istuu kolmatta kautta. Hän sanoo käräjien keskittyvän liikaa suuriin kysymyksiin, etenkin taisteluun maaoikeuksista, ja unohtavan tavallisen elämän tarpeet. Kuitenkin monet keskeiset kulttuuriset ja sosiaaliset asiat ovat vahvasti kiinni pienessä arkipäivässä.
Kulkutus elpynyt
Utsjoella on Guttormin mukaan noin 130 kantatilaa, joilla on perinteisiä verkko- ja pato-oikeuksia. Vain osaa oikeuksista kuitenkin käytetään. Aiemmin lohi oli sekä ruoka- että kauppatavara. Nyt syöjien määrä on vähentynyt, eikä myyntiä ole kyetty järkeistämään kannattavasti.
Etenkin isotöinen patopyynti on vähentynyt. Sen sijaan helppotöisempi kulkutus on viime vuosien hyvien saaliiden vauhdittamana uudessa kasvussa. Kulkutuksessa ajoverkko lasketaan virran vietäväksi ja otetaan taas hieman alempana kiinni saaliskaloineen. Yhden verkkoajon kesto vaihtelee muutamasta minuutista puoleen tuntiin.
20. toukokuuta alkanut paikallinen pyynti ei vielä alkupäivinä antanut suuria. Vettä tarvittaisiin jokeen selvästi lisää. Vuosi sitten reilun kolmen viikon kulkutuskausi antoi Suomen puolella yli 17 tonnia lohta.
RKTL:n lohitutkijan Eero Niemelän myötämielisyys ei yllä alkukesän kulkutuksen elpymiseen. Nousun alkuvaiheessa jokeen pyrkivät isot emokalat korjataan ajoverkoilla turhan tehokkaasti talteen. Perinteiset kalastusvälineet ovat nykyaikaistuneet hyvin pyytäviksi. Kaiken lisäksi tieto lohiparvien etenemisestä ylävirtaan leviää nopeasti matkapuhelimilla.