Tenojoen molemmilla rannoilla asuva paikallinen väestö halutaan sitoa Tenon moninaiskäytön kehittämiseen. Rajakunnat Utsjoki, Inari, Taana ja Kaarasjoki kehittävät jokilaaksoa suomalais-norjalaisena EU-yhteistyönä.
Kunnanjohtaja Jari Kotimäki niputtaa Utsjoella viritetyt hankkeet Tenon sateenkaaren alle: moninaiskäyttösuunnitelman uusimisen lisäksi käynnissä on Mátkkis -matkailuhanke, Tenon yleiskaavoitus, Tenon säilyttäminen luonnontilaisena lohijokena ja vedenpuhdistamon rakentaminen.
Utsjoki on lähtemässä myös Matkailun pohjoinen ulottuvuus -hankkeeseen. Se puolestaan toimii sateenvarjona Pohjois-Lapin, Kuolan ja Itä-Finmarkun yhteisille matkailuhankkeille.
Utsjoki on myös mukana kehittämässä rajakuntien yhteistyötä, jossa on mukana kolme kuntaa Suomesta ja yhdeksän Norjasta. Se käynnistyi viime syksynä sisäasiainministeriön suosituksesta. Kärkihankkeisiin kuuluu myös Norja-asiamies, joka huolehtisi jokilaakson yhteistyösuhteista.
"Kestävä kehitys ja paikallisten jokisaamelaisten arvojen ja perinteiden säilyttäminen", tiivistää Kotimäki kunnan tavoitteet suunnitelman uusimiselle.
Työssä tullaan noudattamaan Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992 laaditun Paikallisagenda 21:n suosituksia paikallisen yhteisön vuoropuhelusta. Utsjoella se merkitsee sitä, että Tenon moninaiskäytön tulee edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja laajojen kansalaispiirien tulee osallistua käytön suunnitteluun.
Eettiset säännöt elämiselle
"Todella hienoa", kiittää Tenon ensimmäisen moninaiskäyttösuunnitelman laatinut yhdyskuntasuunnittelija Maisa Siirala. "Nämä työt hukkuvat yleensä hyllyyn mutta tätä hyödynnetään:"
Vuonna 1990 valmistunut suunnitelma oli Euroopassakin ensimmäinen kahden valtakunnan tasolla tehty. Sen taustalla oli suomalais-norjalainen rajavesistökomissio.
"Silloin kansalaiset eivät olleet niin vahvasti mukana kuin nyt, kun suunnitelma tuodaan asukas- ja kuntatasolle. Tämä on suuri askel eteenpäin", Siirala arvioi.
Hän muistuttaa myös siitä, että Utsjoen alue on mukana valtakunnan tason ohjelmassa, johon on valikoitu arvokkaita ja kansallisia maisemia. "Maisema-alueen perustamista ei ole Suomessa vielä saatu liikkeelle, täällä se olisi mahdollista", hän ehdottaa.
Paikalliset mukaan
"Eettiset säännöt siihen, miten me täällä eletään", tiivistää monikäyttösuunnitelman tavoitteet sen Suomen puolen vetäjä Erkki Mäenpää. Edellinen suunnitelma päivitetään ja paikalliset ihmiset sitoutetaan siihen mukaan.
"Lähtökohtana ei ole mikään ongelma vaan se, ettei niitä tulisi", luonnehtii Mátkkis -hankkeen vetäjä Birit Vuolab. Mahdollisesti kehittyviä ongelmia ovat esimerkiksi virkistyskäytön aiheuttama Tenon ranta-alueiden kuormitus ja Tenon eri kalastajaryhmien suhteet. Jätehuollossa eteen tulee kotitalousjätteiden lajittelu, joka Norjan puolella on jo aloitettu. Kunnilla on yhteinen kaatopaikka Norjan Taanassa.
Monikäyttösuunnitelmaan sisältyvät muun muassa vedenhankinta, jätevesien käsittely ja jätehuolto, kalastus, virkistyskäyttö ja loma-asutus, vesistörakentaminen sekä tutkimus ja opetus. Tavoitteena on Tenon vesistön laadun säilyttäminen hyvänä ja vesistön luonnonvarojen kestävä käyttö paikallista elinkeinoelämää ja saamelaista kulttuuria edistäen.
Suunnitelman uusiminen alkoi viime marraskuussa, päävastuu siitä on kunnilla. Rahoitus on saatu EU:n Interreg- III A Pohjoinen -ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 347 250 euroa josta Suomen osuus on 175 813 euroa.
Suunnitelma valmistuu vuoden 2005 alussa. Kuntien lisäksi siinä ovat mukana rajavesistökomissio, Finmarkun lääninhallitus ja Lapin ympäristökeskus.