Tänä kesänä Tenoon odotetaan nousevan aikaisempaa enemmän suuria kolmen merivuoden lohia, joiden keskipaino on noin 10 kiloa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohitutkija Eero Niemelä kertoo, että kymppikiloiset ovat Tenojoen vesistön tärkeimpiä poikasia tuottavia kaloja, koska noin 80 prosenttia kolmen merivuoden lohista on naaraskaloja.
"Jos kaikki toteutuu nyt kuten aiempina vuosina, niin tänä kesänä Tenosta pitäisi tulla runsaasti suuria lohia", hän ennustaa.
Niemelä kertoo, että vuonna 2006 Tenosta sekä lähes kaikista Finnmarkin lohijoista saatiin suhteellisen paljon yhden merivuoden ikäistä eli keskimäärin 1,6 kilon painoista lohta.
Viime vuonna tuli hyvin kahden merivuoden kalaa, jonka keskipaino on noin 5 kiloa. Niemelä uskoo, että tänä vuonna ovat vuorossa suuret kolmen merivuoden lohet.
Meriolosuhteet
suosivat lohta
Niemelä muistuttaa, että saalisluvut ja nousuennusteet eivät ole koko totuus Tenon lohikannan kehittymisestä.
"Yllättäen viime vuonna saatiin Tenosta ja muistakin Finnmarkin lohijoista ennätyksellisen vähän pieniä kaloja. Tänä kesänä odotamme keskikokoisten eli viiden kilon lohisaaliiden putoavan huomattavan alhaiseksi. Vastaavalla tavalla ensi vuonna vähennys koskisi kymmenkiloisia lohia", hän kertoo.
Viime vuonna Tenosta vaelsi mereen suhteellisen paljon pienten lohien talvikoita. Vuoden 2006 kudusta jokeen talveksi jääneet selvisivät hyvin.
"Meriolosuhteet lohen menestymisen kannalta ovat olleet keskimäärästä paremmat, mikä on ollut hyvä myös talvikoiden kuntoutumiselle. Tänä vuonna jokeen odotetaan runsaasti toista kertaa kutemaan tulevia lohia.
Nämä uudelleenkutijat ovat sellaisia, jotka tulevat aivan ensimmäisinä jokeen. Meriolosuhteet ovat olleet uudelleen kutijoille hyvät", Niemelä kertoo.
Tulva turvaa lohennousun
Paikkakuntalaisten kalastuskausi alkoi Tenolla tiistaina, mutta kalastamaan ei kenelläkään ollut kiire, sillä Tenon alajuoksu oli jäässä lähes vuonolle asti. Ajoverkkokalastuksen eli kulkuttamisen aloitus saattaa siirtyä kesäkuun puolelle. Kaikki kuitenkin riippuu säistä.
"Tenon jäät saattavat lähteä parissa päivässä, jos säät lämpiävät nopeasti. Tuntureilla on kuitenkin paljon lunta, joka mahdollisten sateiden saattelemana saattaa nostattaa Tenoon vielä suhteellisen kovan tulvan. Suurilla naaraslohilla olisi silloin hyvät mahdollisuudet päästä Ala-Tenolta aina Koski-Tenolle sekä Karasjokeen, jotka ovat Tenon vesistön tärkeimpiä poikastuotantoalueita", Niemelä sanoo.
Saaliit keskimääräistä pienemmät
Luonnonolot Tenolla ovat joskus hyvät lohille mutta huonot kalastajille.
Kulkutus on paikallisille asukkaille merkittävä pyyntimuoto Tenon alajuoksulla, missä suuret saalismäärät saadaan nopeasti muutamissa päivissä.
"Kulkutuksessa saalis koostuu yleensä kolmen merivuoden kaloista ja viime vuosina myös uudelleen kutevista kaloista. Ajoverkkokalastuksen vähentyminen antaa useammille lohikaloille mahdollisuuden nousta jokea ylös", Niemelä kertoo.
Tutkija muistuttaa, ettei Tenon lohikantojen hoidossa pidä luottaa siihen, että luonto hoitaa kaiken. Niemelän mielestä pitäisi vaikuttaa aktiivisesti siihen, että Tenon poikastuotantoalueelle saataisiin enemmän naaraskaloja.