Hyvistä lähtökohdista huolimatta Tenon lohikauden alku on tänä kesänä ollut huono. Finnmarkin lääninvirastossa Vesisaaressa työskentelevä RKTL:n lohitutkija Eero Niemelä kertoo, etteivät kalastajat edes muista yhtä kehnoa alkukautta.
"Jäät Tenon jokisuulta lähtivät harvinaisen varhain eli jo toukokuun 10. päivänä. Seurannut tulva laski sopivasti ennen 20.5. alkanutta kulkutusta eli ajoverkkokalastusta.
Lähtökohdat onnistuneelle lohisesongille olivat erittäin hyvät, mutta saaliit kahtena ensimmäisenä viikkona kuitenkin jäivät äärimmäisen niukoiksi", hän sanoo.
Kesäkuussa saaliit hiukan paranivat mutta jäivät selvästi pitkäaikaisten kulkutussaaliiden alapuolelle.
"Poikkeuksellista oli myös se, että kesäkuun alussa ajoverkoilla saatiin yhden merivuoden tittejä, joiden pitäisi tulla jokeen vasta juhannuksen tietämillä", Niemelä ihmettelee.
Pikkutittien aikainen nousu ja suurten lohien vähäisyys kummastuttavat tutkijaakin. Kun tavallisesti noin puolet kauden lohisaaliista on saatu kesäkuun puoliväliin mennessä, niin siihen nähden lohta Tenosta on odotettavissa heikosti.
"Varmaa heikko lohikesä ei tietenkään ole. Pitää vielä odottaa, mutta heinäkuun ensimmäisellä viikolla voidaan vetää tarkempia johtopäätöksiä", Niemelä sanoo.
Joka tapauksessa lohen nousu Tenoon on myöhässä, mikä sinänsä ei ole poikkeuksellista. Niemelä pohtii, johtuuko lohen alkukesän vähäinen nousu nopeasti epäsuotuisiksi muuttuneista meriolosuhteista.
"Vai onko todella niin, että nyt suurten lohien kohdalla näkyy sama aleneva trendi kuin pienten ja keskikokoisten lohien kohdalla aikaisempina vuosina. Pari vuotta sitten tittien osuus Tenon lohisaaliissa oli eräs pienimmistä koko 36 vuotta kestäneen tutkimuskauden aikana", hän sanoo.
Meriolosuhteet viime vuosina ovat olleet hyvät, joten lohen olisi pitänyt kasvupaikoillaankin menestyä hyvin. Itse asiassa nyt Tenosta pitäisi nousta lohta lähes samaan tahtiin kuin edellisen saalishuipun aikana 2000-luvun alkuvuosina. Varsinkin suuria neljä vuotta meressä olleita lohia pitäisi tulla keskimääräistä enemmän.
Näin todennäköisesti ei tule käymään. Niemelän mielestä eräs selittävä tekijä lohen nousun myöhästymiselle voisi löytyä Norjan pohjoisrannikon meriveden lämpötilan laskusta tammi-maalikuussa. Mutta lohen nousuun vaikuttaviin ympäristötekijöihin kuuluu myös tuuli.
"Tuuli on ajanut rannikolle runsaasti tuulenkalaa ja villakuoretta, joten lohet mahdollisesti ovat jatkaneet meriruokailuaan", Niemelä sanoo.
Niemelä valittaa Tenon vanhanaikaista hallintoa, joka ei ota riittävästi ja riittävän nopeasti huomioon lohikannan kulloistakin kestävyyttä.
Tällä hetkellä ei ole olemassa instrumenttia, jolla voitaisiin kunnolla säädellä Tenon kalastusta lohikannan vaihtelun mukaisesti.
"Kaikki pyytävät niin paljon kuin saavat, vaikka kalakanta olisi kuinka heikko tahansa. Muualla maailmassa kuten Kanadassa, Islannissa ja Skotlannissa on hallintomalleja, joissa pyyntiä rajoitetaan kalakannan mukaan", hän sanoo.
Niemelän mielestä kaikkien vastuullisten kalastajatahojen tulisi toimia niin, että mahdollisimman paljon kutunaaraslohia pääsee lisääntymisalueille. Myös kalastajien pitää kantaa vastuuta kalakantojen kestävyydestä.