Valko-Venäjä on ollut Venäjän uskollisimpia vasalleja itsenäistymisestään ja Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien, mutta suhteet ovat nyttemmin muuttuneet ennakoimattomiksi.
Venäjä ei enää välttämättä pidä itsevaltaista presidentti Aleksandr Lukashenkoa ainoana mahdollisena ystävänään Valko-Venäjällä.
Euroopan unioni korjasi kaksi vuotta sitten välejään Lukashenkoon ja keskellä Eurooppaa asuvaan kymmeneen miljoonaan valkovenäläiseen.
EU:n tukiyritykset eivät ole purreet juurikaan paremmin kuin entiset eristämistoimet. Ihmisoikeustilanne on maassa vaikea, vankiloissa on poliittisia vankeja, kuolemanrangaistus on käytössä, ja joulukuun 19. päivän presidentinvaleista pelätään tulevan samanlainen epädemokraattinen esitys kuin edelliset vaalit olivat.
Maan talous on edelleen vankasti valtion ohjauksessa ja monen ulkopuolisen asiantuntijan mielestä siksi kriisissä. Suunniteltu yksityistäminen etenee hitaasti.
EU:n on määrä jälleen tänä syksynä päättää, miten toimia Valko-Venäjän kanssa jatkossa. Valko-Venäjä on löyhästi ulkojäsenenä EU:n naapuruusohjelmassa, eikä Lukashenkon tai hänen hovinsa matkustamista EU-maihin enää estetä takavuosien lailla.
Lue lisää perjantain Kalevasta!